Moi, jos joku sähkömestari voisi valoittaa..eli tulossa keväällä matkavene jossa 115 hv Mercu jossa 60 amp laturi. Haluaisin laittaa ns. hupiakun ja mahd. aurinkokennon molempien akkujen lataamista varten. Käynnistysakun kokoa en tiedä (tod.näk. 60 ah).

Minkä kokoinen hupiakku voi/saa olla ko. laturilla? Esim. jos hupi 100 ah latautuuko se koskaan täyteen?
Minkä kokoinen aurinkokenno kannattaa olla että siitä on käytännön hyötyä (lataamisessa)?
Mitähän muita "releitä" ko. systeemeihin pitää laittaa?

2 akku systeemin laitan ilman 0/1/2-katkaisinta. Veneessä tulee olemaan plotteri, cd-radio, 12V-kylmälaukku, ajo/sisävalot, mittarit.

Bonuskysymys: onko LA-puhelimesta mitään hyötyä sisävesillä?

Kiitos!

Olen itse selvitellyt näitä omaa tupla-akkutoteusta silmällä pitäen.

Ensiksikin, laittaisin kyllä sinuna tuollaisen 0/1/1+2/2 -katkaisijan. Laittaako lisäksi latausreleen tai jonkin sitäkin fiksumman ratkaisun, on sitten toinen kysymys. Ainakin BEP Marinelta löytyy sellainen katkaisija, jossa on sisäänrakennettuna myös latausrele. Oikeaoppisesti homma pitäisi tehdä niin, että hupivehkeet, kuten poppikone, kytketään suoraan hupiakkuun, ohi katkaisijan - tai vielä mieluummin omaan katkaisijaan, jotta sähköpalon sattuessa voidaan nekin kytkeä irti. Tällä estetään se, ettei käynnistysakkua saa vahingossa tyhjennettyä. Kiinteästi asennetut radiot vielä haluavat mokomat yleensä virtaa, jotteivat kanavat tai peräti lukituskoodi katoaisi.

60Ah laturilla lataa hyvin reilun sadan Ah:n akkua, kertoo intternetti.  Akun latautuminen on semmoinen juttu, että mitä täydempi akku, sen hitaampaa on lataaminen. Todella täyteen ladatuksi akun saa vain älykkäällä laturilla. En osaa sanoa, kuinka älykkäiksi nykyiset perämoottorien laturit on tehty, mutta nyrkkisääntö on ollut, että moottorin omalla laturilla akun lataus jää n. 80%. Niin ikään akun virranantokyky putoaa, kun lataus laskee 40% hujakoille. Tämä tarkoittaa, että akusta käytettävissä on luotettavasti nimellisvarauksesta 40%, siis 100Ah:sta 40Ah. Tässä puhutaan nyt siis tavanomaisista lyijyakuista.


Aurinkokennon koko - niin iso, kuin saat järkevästi asennettua. Aurinkokennojen tuotolla tuskin saat riittävästi virtaa kylmälaukkua varten. Kylmälaukkujen (Peltier-elementillä toimivat) virrankulutukseksi valmistajat ilmoittavat 4A:sta ylöspäin, ja aurinkokenno tuottaa näillä leveysasteilla, hyvissä oloissa ehkä puolet nimellisarvostaan. Muistan lukeneeni, että kiinteästi asennettujen paneelien teho voi olla kohtuukelilläkin niinkin vähän kuin 20% nimellisarvostaan. Tuo huonompi vaihtoehto tarkoittaa, että saadaksesi 4A:n tuoton, sinulla pitää olla kennostoja liki kaksi neliömetriä. Aurinkokenno vaatii lataussäätimen.

Kaiken kaikkiaan, aurinkokenno on täällä päin enemmänkin ylläpitolatauksen väline, kuin laite kulutusvirran tuottamiseen. Peruspoppivehkeiden ja ankkurivalon virrankulutuksen sillä kyllä korvaa.

Itsellä on ajatus kahdella-akulla...
Että ajaessa tulisi käytettyä molempia akkuja => jolloin siis lataa myös hupiakkua.

Jos taas hupiakku on ajettu aivan tyhjäksi, niin liikkeellelähtö tuolla "ajoakulla" ja vähänaikaa rinnakkain, jollon hupiakkuun siirtyy edes hieman "sähköä". Sitten lataus vain hupiakulle.

Ja meinaan todellakin laittaa oman kytkimen vielä oheislaitteille, jollon voin missä vaan tilanteessa käyttää juuri sitä akkua mitä tahtoisin...

Panelinhan voisi tosiaan laittaa esimerkiksi oman vaihtokytkimen kautta lataamaan kumpaa tahansa akkua...

Noissa tupla-akkujutuissa on paaaljon mietittävää, jos oikein kaikkea miettimään haluaa ryhtyä. Ei kannata tehdä asiaa liian vaikeaksi.

0/1/1+2/2-kytkin riittäisi varmaan valtaosalle veneilijöitä tupla-akkuratkaisuksi, mutta siinä pitää vaan aina muistaa vääntää kytkin oikeaan asentoon. Pahin on tietysti se, että pitkän ajomatkan ajaksi kytkin on laitettu 1+2 -asentoon akkujen lataamiseksi, niin kuin tietty pitääkin, mutta rantautumishässäkässä se unohtuu vääntää asentoon 2. Valot jää ehkä päälle, jääkaappi raksuttaa, poppi soi, lämmitin pöhisee ja niin edelleen. Aamulla molemmat akut on sitten tyhjät.

Rele (tarkemmin "jännitteen tunnistava rele") on yksi niistä vaihtoehdoista, joilla kaksi akkua saadaan "automaagisesti" kytkettyä toisiinsa/erotettua toisistaan. Toimintaperiaatteena on, että kun starttiakun latausjännite nousee tietyn rajan yli, kytkeytyvät molemmat akut saamaan latausta. Jännitteen pudottua rajan alle rele kytkeytyy irti, ja käynnistysakku jää "suojaan" kulutukselta. Releessä on omat sudenkuoppansa, mutta sopiva kytkin/kytkimet ja rele, niin yllä kuvattu ei ole mahdollista.

Edistyneempiä ratkaisuja on mm. jakodiodit, mutta niissä on taas omia haasteitaan. Tietysti voi yhdistää erilaisia ratkaisuja välttääkseen kaikki kuviteltavissa olevat ongelmatilanteen, jolloin saadaan oikein hieno, monimutkainen ja eittämättä hintavakin ratkaisu.


Monelta valmistajalta löytyy valmiita paketteja, joko releseen tai diodiin perustuen, ja niissä on yleensä huomioitu olennaisimmat ongelmat.

Täytyykin joskus raapustella omaan blogiin juttua omista asennuksista, kun suunnitelmat on valmiit ja asennukset tehty ja toimiviksi todettu.

***

Taipuisan aurinkopaneelin kanssa olisi kyllä se etu, että sen saisi suunnattua mahdollisimman hyvin kohti aurinkoa. Hyvä suuntaus kompensoi jonkin verran lähtökohtaisesti heikompitehoista rullattavaa paneelia. Ja kyllähän siitä apua on.

Jos jääkaapille on iso tarve, niin kompurakaappi vesilauhduttimella on energiataloudellisin (kertoo Venemestari-lehti). Tietysti sen asentaminen on ihan eri asia, kuin kannettavan kaapin. Kulutusta voi tietysti hillitä pakkaamalla laukkuun muutaman kylmäkallen. Ja kaikki kamat tietysti jäähdytetään kodin jääkaapissa ensin, sekä laukku kotona verkkovirralla. Kannettavia laukkuja löytyy muuten myös semmoisia, jotka toimivat verkkovirran ja 12V:n lisäksi vielä retkikeitinkaasupatruunallakin.

Laitan varmasti ihan perus Autoakut... katson sopivan "hinta/Ah" suhteen.
Itse en ole "halpisakuilla" nähnyt mitään haittaa venekäytössä.

Autossa sitten eriasia, kun pitäisi -25´C pakkasessa starttailla.

Mutta uskoisin ~60Ah akut laittaa.
Myös jännitemittarit / virtamittarit molempiin linjoihin.

Omasta veneestä tulee semmoinen "kytkin & mittarihelvetti"... mutta siitä tykkään ma.

Yleistä luettavaa venesähköstä ja asennusvaihtoehtoja: http://www.imps.fi/arkisto/Kotisatama/Venesahkt.pdf

Kiitoksia kirjain!


Onko 2 samankokokoista akkua parempi latauksen takia vai? Itselläni oli vain mielikuva että 60 ah akku olisi pieni hupiakuksi? Riippuu tietysti kuormituksesta..

Mikähän olisi sellainen älykäs lataussäädin? Kohtalainen logiikka tuossa että starttiakku puljattaisiin ensin täyteen!

Mikä mielestäsi on pieni/suuri kenno vs. akkujen koko? Minkä kokoiset akut itselläsi on ja kuinka tehokas aurinkokenno? Kenen valmistama ja kuinka kauan sinulla on kennosto ollut?

Millainen on vesilauhdutin?

Entäs kölijäähdytin ja Danfoss?

http://www.nautikulma.fi/index.php?type=0&id=44

Mutta asentaako tuollaista liukuvaan veneeseen?

OT on OK kun se on vene-asiaa!

Mutta noista akuista, mikä on tyypiltään sopiva hupiakuksi? Eli jos puhutaan normi autonakusta, eikö sillon ole kyse starttiakusta??   Vai riittääkö se jos niitä ah:ja on vaan tarpeeksi? Aika pihalla olen...

Trimmeistä, weekendiin tulee Volvo Penta QL-trimmit. Jossahin venelehdessä oli ihan positiivinen testiartikkeli ko. trimmeistä ja sellaiset sit päätin hankkia. Toivotaan että kesällä mennään suorassa!

T:Lumiukko

Kyllähän asiaankuuluvissa "hupiakuissa" ja autonakuissa on eroja.
Autonakkuhan antaa paljon virtaa.. ja siihen se alkaa jäämäänkin.

Mutta itse olen pitänyt hyvänä vertailuna, mökkimme aurinkopanelijärjestelmää.
Alussa oli aurinkopaneeliakkuja (sikakalliita).... Sitten saatiin tietokoneiden UPS-akkuja.... kalliita nekin.
"Nyt" (15v sitten) päädyimme koittamaan autotarvikeliikkeestä ostettuja ~100Ah akkuja x2
Akut käy ja kukkuu vieläkin aivan mahtavasti.

Kulutusta on valoja, radio, TV (invertterin kautta)...
Paras mittari on ollut tv:n katsomisaika... paneeliakuilla & ups-akuilla pystyi katsomaan yhden elokuvan (josta puuttui loppukohtaus)
Nykyisillä autonakuilla voi kesällä katsellä uutisia, jonkun räkäsarjan ja vielä elokuvan ;O


ja akut toimii myös veneessä starttiakkuna, jos akku sattunut tyhjenemään (paneli / ups-akku ei tähän känyt) ==> josten olisihan se hyvä, että veneessäkin voi käyttää kaikkia akkuja starttailuun.

Ja vieläkin olen sen kannalla että kaikki akut saman kokoiseksi!

Voisitko hyvä SuperWaltsu perustella miksi olisi hyvä olla saman kokoiset akut.
Monella kuitenkin kuullostaa hupiakku olevan ymmärrettävästi suurempi kapasiteetiltaan ja niin olin itsekin ajatellut laittaa.
Niin tai näin, luulisin että toiselle käy tytär ja toiselle... Kaippa sitä voi testata ensin ihan esim. Bil"Båtin" akulla josko sillä pärjäisi.
Suurin huolen aihe minulla tuo kylmälaukku joka ei ole niin viisas että tarkkailisi akun tilaa ja tarvittaessa heittäisi itsensä pois päältä.
Ilmeisemminkin se olisi kannattava ostos, myös laadun takia.

Aurinkokenno ei ihan hirveesti lataa, mutta viikon aikana se kuitenkin tuuppaa akut täyteen syyskeleilläkin. Suurin etu aurinkokennossa on se, että se estää akkujen sulfidoitumisen ja lisää niiden ikää vuosilla. Sopiva aurinkokennon minimikoko on noin 10W/100Ah. Laturiin taas kun mitoittaa maksimiakustoa,niin pitäisi olla korkeintaan neljä kertaa laturin nimellisteho. 50 A laturilla siis pitää yllä 200 A akustoa. Kun taas laskee kulutuksen yhteen niin vuorokausikulutus (kun kone ei lataa) ei saisi ylittää puolta akuston kapasiteetista. Aurinkokennoon kannattaa hommata säädin jos sen teho on yli 25W tai joka tapauksessa diodi, ettei kenno syö akkuja yöaikaan (virta kulkee silloin vain akkuihin päin, eikä päinvastoin). Tuossa on aika pätevä jakorelesysteemi. http://www.adita.fi/?file=261

 

640 Weekendissä on 115Ah akku.

Eiköhän se kahden  saman varauskyvyn omaavan akun käyttäminen juonnu jostain taskulamppujen pattereista... Siinähän käy niin että jos toinen akku on 50ah ja toinen 100 ah ja molemmat viellä vajaita varauksestaan, esim 100ah olisi enää 50 % ja 50 ah vaikka 90 %. Alkaa tuo pienempi akku syöttämään tuota isompaa joka taas johtaa siihen että 50Ah on tyhjä ja 100Ah on n. 90% täynnäjos siinä välissä on joku diodi. Noin niinkun teoreettisesti. Elikkä akut ilman diodia tasaavat varauksen siten että molemmissa on yhtä paljon.

Tämä kannattaa kyllä tarkistaa vielä koska en ole ammattilainen näissä tasavirta laitteissa.

Diodilla pysytään estämään se että virtaa kulkee akkujen välillä vain yhteen suuntaa.

Minulla starttiakku 120Ah ja hupiakkuina 3 x 120 Ah
Aurinkokennot ( 2 kpl ) lataa parhaimmillaan n. 7A ja niiden ansiosta virtaa on riittänyt.
Kennot lataavat ensisijaisesti hupipuolta mutta jos lataustarvetta ei ole,
tarjoaa latausta myös starttiakulle ( säädin hoitaa automaattisesti ).
Akuilla vain norm pääkytkimet ( 2 kpl ) koska kahden koneen ansiosta
ajossa toinen lataa starttiakkua ja toinen kone hupiakkuja.
Kojetaulussa on lisäksi nappi, jolla rele kytkee startti- ja hupiakut rinnan,
antaa mukavasti lisäpuhtia ainakin kylmästarttiin kun varsinaista hehkua koneissa ei ole.