sWaltsu
Käyttäjä
Viestejä: 2441
Profiili
WWW
Sähköposti
|
 |
« : 15.04.11 - klo:06:08 » |
|
Olen uusimassa polttoainejärjestelmää veneeseen. Vanhaa tulee ainoastaan täyttökorkki. Vanhassa täyttökorkissa oli maadoitusjohto alutankkiin.... Nyt uusi tankkini on muovia...  Onko joitain "pakollisia" sääntöjä tankin asennuksiin? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
D5GT
Käyttäjä
Viestejä: 927
Profiili
|
|
« Vastaus #1 : 15.04.11 - klo:08:31 » |
|
Samaa olen ihmetellyt -omassa lasikuitubotskissa on rosteritankki. Ainut maadoitus lienee pa-mittarin anturin kautta(?), kumiletkun päässä alumiinihela ilman erillistä maadoitusta. Toistaiseksi ei ole posahtanut
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Loordi
Käyttäjä
Viestejä: 225
Profiili
|
|
« Vastaus #2 : 15.04.11 - klo:12:19 » |
|
Omaan veneeseen laitoin myös viime keväänä uuden tankin ilman mitään maadoituspiuhoja. Tankki ja täyttöhelat ovat molemmat muovia ja polttoaineena bentsiini. Polttoainetta kuluu turhankin kanssa, muuten ok viritelmä  Töissä taas puolestaan laitetaan aina maadoituspiuha täyttöhelan ja tankin väliin, tankki alumiinia ja hela jotain metallisotkua. Polttoaineena diesel. Saattaapi sähkäri vielä jatkaa maadoitusta tankilta eteenpäin aina pohjan maadoituslätkälle saakka. Ehkä, en mä mistään mittää tiiä, mä teen vaan (vaan en sähkötöitä). |
|
|
|
|
tallennettu
|
Merimaskun Muskelivenekerho - Vator 14R + 40 Mariner, Finnsport 500 (RS) + 115 Suzuki
|
|
|
sWaltsu
Käyttäjä
Viestejä: 2441
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #3 : 15.04.11 - klo:13:16 » |
|
Itse täyttöletku näyttää ainakin olevan "johtavaa"... oliko alta 1MOhm, joten jos itse tankki on maadoitettu niin ainakin staattiset kipunat pitäisi hoitua tuolla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
itl
Yleisvalvoja
Käyttäjä
Viestejä: 1076
Profiili
Sähköposti
|
|
« Vastaus #4 : 21.04.11 - klo:22:24 » |
|
Samaa olen ihmetellyt -omassa lasikuitubotskissa on rosteritankki. Ainut maadoitus lienee pa-mittarin anturin kautta(?), kumiletkun päässä alumiinihela ilman erillistä maadoitusta. Toistaiseksi ei ole posahtanut Tuuri ollut matkassa. Kannattaisi ehdottomasti maadoittaa tuo alumiinihela. Maadoituksen idea siis on estää staattisen sähkökipinän syntyminen huoltoaseman polttoainepistoolin ja veneen tankkaushelan välillä. Helasta piuha tankkiin, niin räjähdysvaara on eliminoitu, kun pistooli-hela-tankki ovat samassa potentiaalissa. |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.04.11 - klo:23:16 kirjoittanut itl »
|
tallennettu
|
|
|
|
CH3OH
Käyttäjä
Viestejä: 38
Profiili
|
|
« Vastaus #5 : 22.04.11 - klo:15:39 » |
|
Mitä täyttöletkua olette käyttäneet kiinteissä tankeissa? Nautikulmalla näkyi olevan 35€/metri 51-millinen, saako hiflexiltä jotain vastaavaa?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
D5GT
Käyttäjä
Viestejä: 927
Profiili
|
|
« Vastaus #6 : 28.04.11 - klo:17:54 » |
|
Samaa olen ihmetellyt -omassa lasikuitubotskissa on rosteritankki. Ainut maadoitus lienee pa-mittarin anturin kautta(?), kumiletkun päässä alumiinihela ilman erillistä maadoitusta. Toistaiseksi ei ole posahtanut Tuuri ollut matkassa. Kannattaisi ehdottomasti maadoittaa tuo alumiinihela. Olisko pa-letku johtavaa? Tuurista ei oikein enää voi puhua. Botski ollut aktiivikäytössä vuodesta -88 ja erään kohtuu tunnetun, suurehkon, veneenvalmistajan tuotos ja tankki kuului vakiovarusteisiin. Mut mielenkiintoista.. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
itl
Yleisvalvoja
Käyttäjä
Viestejä: 1076
Profiili
Sähköposti
|
|
« Vastaus #7 : 04.05.11 - klo:17:04 » |
|
Olisko pa-letku johtavaa? Paljon mahdollista. Joissakin letkuissa menee metallikierre letkun sisäpinnassa, joka hoitaa maadoituksen. Mutta jos asia askarruttaa niin helpostihan tuo on mitattu yleismittarilla. Katsot vaan onko sähköistä yhteyttä tankin ja metallisen täyttöhelan välillä. Vaikka järjestelmä olisikin maadaoittamaton, niin ei se tietysti automaattisesti tarkoita polttoaineräjähdystä. Nuo polttoainejärjestelmät kun eivät räjähdä ihan niin helposti mitä elokuvissa tapahtuu, mutta kannattaa kuitenkin tiedostaa, että riski on olemassa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
antsu
Käyttäjä
Viestejä: 1042
Profiili
|
|
« Vastaus #8 : 04.05.11 - klo:19:29 » |
|
Ei tarvita metallia vaan letkun materiaali voi itsessään olla johtavaa (vrt. antistaattiset kengänpohjat).
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Squirrel
Käyttäjä
Viestejä: 118
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #9 : 06.05.11 - klo:15:07 » |
|
Jos se ei ole metallia, sen maadoituskyky ei ole riittävä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sWaltsu
Käyttäjä
Viestejä: 2441
Profiili
WWW
Sähköposti
|
 |
« Vastaus #10 : 06.05.11 - klo:22:12 » |
|
Maadoitukseksi riittää jopa1MOhm.
Se on jo kyllin riitävä purkamaan staattisen varauksen....
Jos tarkkoja ollaan niin täysin johtaa ob huono sillä syntyy valokaari, eli kipinä.
Tankkausletkut bensa-asemilla on 1MOhm tai jopa 10MOhm ....
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Squirrel
Käyttäjä
Viestejä: 118
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #11 : 07.05.11 - klo:06:36 » |
|
Jos tarkkoja ollaan niin täysin johtaa ob huono sillä syntyy valokaari, eli kipinä. Ja kun ollaan vielä tarkempia, niin maadoituksen ollessa kunnossa, ei synny kipinöitä eikä valokaaria, kun kaikki osat ovat jo valmiiksi samassa potenttiaalissa. Tämän vuoksi hyvä johtavuus on erittäin tärkeää. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sWaltsu
Käyttäjä
Viestejä: 2441
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #12 : 07.05.11 - klo:07:04 » |
|
Nyt kaksi eri asiaa. Merkittävää jännite-eroa ei synny jos putki vähänkään johtavaa. Mutta siksi käytetään näitä suur ohmisia letkuja ettei esimerkiksi tankatessa tule kipinää... Muovikanisteri voi varautua aikas isoihin jännitteisiin. Ja varauksen purku on turvallisempaa johtaa vastustavan aineen kautta, kuin rautanaulajohtavan. Sama homma pätee elektroniikkateollisuudessa. Työtila ei ole rautanaulajohtavaa vaan 1-10MOhm vastuksen kautta maissa  Veneessä nyt kannattaa ainakin varmistaa ettei täyttöletkut ole vääräntyyppisiä muoviletkuja. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Squirrel
Käyttäjä
Viestejä: 118
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #13 : 07.05.11 - klo:13:47 » |
|
Nyt kaksi eri asiaa.
Merkittävää jännite-eroa ei synny jos putki vähänkään johtavaa.
Mutta siksi käytetään näitä suur ohmisia letkuja ettei esimerkiksi tankatessa tule kipinää... Aika oudolta haiskahtaa. Muovikanisteri voi varautua aikas isoihin jännitteisiin. Ja varauksen purku on turvallisempaa johtaa vastustavan aineen kautta, kuin rautanaulajohtavan. Muovi itsessään ei ole sähkönjohtavaa. Joitakin muovilaatuja on tarkoituksella tehty johtavaksi, mutta minusta aika hullua käyttää tälläistä polttoainekanisterina, ainakin jos se on irrallinen. Kiinteä voikin olla jos vanha on ollut metallia ja maadoitus hoidettu sen kautta. Sama homma pätee elektroniikkateollisuudessa. Työtila ei ole rautanaulajohtavaa vaan 1-10MOhm vastuksen kautta maissa Enpä oikein usko tuollaista väitettä. laite on kuitenkin maadoitettu aina, niin kuulostaa oudolta, jos työtila päästetään eri potentiaaliin kuin pistorasian maadoitus, vaikkakin laboratorioissa pitää olla erotusmuuntajat ja mahdolliset vikavirtasuojat. Eipä näytä hyllyssä olevan elektroniikkakorjaajan opasta ja SFS 6000:n ei maininnut asiasta mitään. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sWaltsu
Käyttäjä
Viestejä: 2441
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #14 : 07.05.11 - klo:13:57 » |
|
Samassa potentiaalissa ne on. Vastus laitetaan vaan sen takia että varauksen purkautuminen saadaan hallitusti. Eli ei synny kipinää. Joskus autoon koskiessa tulee ikävä kipinä.... mutta tankatrssa ei? Tämä johtuu juuri siitä että letkut ei johda rautanaulana, vaan hallitusti suurohmisesti. Olen noita elektroniikan työtiloja tehnyt työkseni  siellä kaikki on "puolijohtavaa" ettei tule kipinöitä |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Squirrel
Käyttäjä
Viestejä: 118
Profiili
WWW
Sähköposti
|
|
« Vastaus #15 : 07.05.11 - klo:14:02 » |
|
Joskus autoon koskiessa tulee ikävä kipinä.... mutta tankatrssa ei? Tämä johtuu juuri siitä että letkut ei johda rautanaulana, vaan hallitusti suurohmisesti. Eipä sillä ole vastuksen kanssa mitään tekemistä, on vain itse samassa potentiaalissa auton ja letkun kanssa kun käsi jo koskettaa letkua ja varmaankin auton korkkia aukastessa runkoakin on jo tultu kosketeltua. . Olen noita elektroniikan työtiloja tehnyt työkseni siellä kaikki on "puolijohtavaa" ettei tule kipinöitä Ilmeisesti Suomessa on sitten alueellisia eroja tehdä työtiloja, kun itse olen ne kaikki tehnyt toisella tavalla. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Wikingboat
Käyttäjä
Viestejä: 49
Profiili
|
|
« Vastaus #16 : 12.05.11 - klo:15:27 » |
|
???Hienoksi meni keskustelu, mutta kertokaas nyt teenkö oikein kun pa-rst-tankki tulee korjauksesta pajalta. Nykyisin ainut miinus kulkee pa-mittarin kautta. Laitanko siis piuhan täyttöhelasta tankkiin ja tankista koneeseen, sen tankin miinuksen kanssa?
ps. Yksi kolmesta järvessä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Chrysler Charger & 90 tldi, Wikigboat & nannid 170, X-ellent & Parsun 4
|
|
|
itl
Yleisvalvoja
Käyttäjä
Viestejä: 1076
Profiili
Sähköposti
|
|
« Vastaus #17 : 12.05.11 - klo:15:46 » |
|
Laitanko siis piuhan täyttöhelasta tankkiin ja tankista koneeseen, sen tankin miinuksen kanssa? Tankin ja täyttöhelan välinen piuha riittää. Sillä ei ole merkitystä tämän tapauksen kanssa onko tankki akun miinuksen kanssa samassa potentiaalissa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Wikingboat
Käyttäjä
Viestejä: 49
Profiili
|
|
« Vastaus #18 : 14.05.11 - klo:17:53 » |
|
Kiitoksia, näin teen.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Chrysler Charger & 90 tldi, Wikigboat & nannid 170, X-ellent & Parsun 4
|
|
|
|
Etusivu |
Ohjeet |
Haku |
Kalenteri |
Kirjaudu |
Rekisteröidy
Kirjoittaja
