Heh, toi piskuinen Evari kuulostaa jotenkin überhassulta, oli kuitenkin niin monet vuosikymmenet ylivoimaisesti maailman suurin... marginaalimerkkihän se kyllä nykyisin on meidän markkinoilla, mutta on se ihan oikeasti kilpailija Pirkalle Ameriikan markkinoiden pääkokoluokissa. Ei Pirkalla ole vastaavaa markkina-asemaa kuin Suomessa, missään muualla, vaikka suuri merkki toki Amerikoissakin.

Selostakaas nyt tyhmälle....

Kun katselee tuota ensimmäistä Youtubea, niin siinä koneet käyvät ihan tyhjäkäynnillä. Ainakaan vesi ei pärski eikä porise niinkuin silloin kun hinaaja hinaa kuormaa. Tai samalla tavalla kun kaasu laitetaan täysille kun lähdetään liukuun.

Eli mitä hyötyä tuollaisesta tyhjäkäyntiväännöstä ja potkurin mitoittamisesta että noilla kierroksilla saadaan maksimipito. Siis mikä hyöty normaalikäyttäjälle joka ajaa vaihtelevilla nopeuksilla.
Matkaa yleensä liukunopeudella.
Itse olen kuvitellut, vain karkeata jakoa tehtäessä, että on olemassa liukuveneisiin tarkoitettuja potkureita sekä hitaisiin uppoumaveneisiin tarkoitettuja. Sitten on suurikokoisia hinaajiin tarkoitettuja joilla saadaan vedettyä isojakin kuormia.

Eli jotenkin tuntuu siltä ettei tuollaisella vetopotkurilla kyllä voi olla hyviä ominaisuuksia nopeammassa ajossa?

Nyt en lähde ottamaan kantaa tuohon markkinointimielessä rakennettuun tilanteeseen, vaan pohdiskelen pelkästään potkurin sielunelämää ja ominaisuuksia.

Itse tuli nuorena kossina oltu Ensolla hinaajan apurautamoottoriveneellä (?) satunnaisesti kesäisin töissä ja siellä pärjättiin varsin pienellä koneteholla mutta vetoa löytyi sitten nippujenkin siirtämiseen.
Potkuri oli aikamoinen härveli ja pyöri melko hitaasti.

Näin voisi sanoa. Joskin huviveneiden potkurit on lähes aina kompromisseja veneen liukuunousukyvn, marssi- ja huippunopeuden suhteen. Nykypotkurit yleisesti ottaen aika hyviä komprossieja em. asioiden suhteen. Kuitenkin, yleensä tahtoo käydä niin, että mikäli käydään parantamaan esim. huippunopeusominaisuuksia, niin silloin pyllistetään muille ominaisuuksille ja päinvastoin. Kiinteälapaista potkuria lienee mahdoton rakentaa sellaiseksi, että se olisi huippuhyvä kaikilla nopeusalueilla ja vieläpä taloudellinenkin.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että hinaajissa ja muissa isoissa raskaissa hitaasti kulkevissa aluksissa on edullista käyttää hitaasti pyörivää pienellä nousulla olevaa suurihalkaisijaista potkuria, kun taas kevyissä liukuveneissä toimii nopeasti pyorivä pienihalkaisijainen, mutta suurinousuinen potkuri.

Esim. tuon Evarin hupivideon kaltaisessa tilanteessa Yamaha upottaisi takuuvarmasti Evarin, jos potkurit valittaisiin sopivasti.

Jep, nimenomaan hinaajaa nimeltä  s/s Enso, rakennettu v. 1899. Tänä syksynä otti höyryn takas käyttöön, mersun kiisseli sai väistyä.. Mut käsittääkseni Enso nimellä ei ole ollut muita hinaajia.
Itte kipparon mm. yhdessä Enson vanhassa 

http://www.moottorivene.info/VENEKUVAT/22/Maisemakuvat/136

Tässä tosin tyttö ruorittaa 

http://www.moottorivene.info/VENEKUVAT/22/Retkiveneet/137

Suomessa myytävää 100hv 4t Yamahaa myydään jenkeissä ysikymppisenä ja EPA:n saastetestissä koneesta on jarrutettu 93hv. Voisi sanoa koneen olevan vahva ysikymppi, mutta heikko satku. Enpä tiedä voiko tuota satkua kutsua luokkansa heikoimmaksi, kun ei muilla valmistajilla 4t satasta ole aikaisemmin ollut tarjolla.

Vanhempi kaasareilla varustettu 4t satanen taas oli satanen muuallakin maailmassa ja ilmeisesti todelliselta teholtaan lähempänä ilmoitettua.

Eihän tuolla Yamhan koneella tee yhtään mitään!

Nämä alkaa olemaan aika mielenkiintoisia nämä Youtubet....

Pari huomiota:
Jammu lienee oudosti trimmattu kun keula nousi noin ylös jo lähtiessä.
Evinruden kohdalla jätettiin sivukuvassa näyttämättä miten nousi liukuun. Kuvassa vene oli jo liuússa. Miten lienee kellon tilanne...
-olikohan pysäytetty? Joku pätkä jäi välistä näkemättä.

Jammun kohdalla vauhdin kiihtyminen kesti kauan. Kohdalla 3.43 kuva veneen sisältä. Minusta vene noilla perävanoilla kyllä liukuu jo
paljon kovempaa kuin 13 s. Eli tuohon on tuikattu "menoa rauhoittava" välikuva. Seuraavassa kuvassa meno oli jo taas paljon hiljaisempaa.

Näitähän pitää alkaa tekemään 

Summa summarum. Nämä kyllä uppoaa ostavaan jenkkiin kuin häkä. Vaikuttavat varmaan tälläkin puolella Atlantia.

Minä ja kuka tahansa saa laittaa Youtubeen näitä juttuja. Pyörin vaan kameran kanssa omalla veneelläni ja teen pienen pätkän.

Sitten kun kauppaava organisaatio tekee virallisen mainoksen, tullaan siihen tilanteeseen jota sitoo kaikenlaiset lait ja asetukset.

Kyllä noihinkin löytyy joku "epävirallinen" E:n fani joka on tehnyt tuon ihan "omissa nimissä"   

Oikeudessa saattaa riittää se kun videolla ilmoitetaan kummankin koneen potkurin olevan 'valmistajan suositusten mukaisia'. Kukaan ei pakota valitsemaan optimirusettia kulloiseenkin tehtävään. Mielestäni Vene-lehden tapaiset testausmenetelmät ovat paremmat. Lopputulos olisi tietenkin vähemmän raflaava, kun todettaisiin että toisella koneellla huipuista puuttuu 3 solmua tms. kiihtyvyyden ollessa samaa tasoa. Eihän sen potkurin tarvitse olla paljoa pielessä että sen huomaa, puhumattakaan että sen valitsisi tahallaan pieleen.

EDIT:
Mercuryn näkemys asiasta:
http://www.mercurymarine.com/look_deeper/head_to_head.php?ID=57&Filter=3
En tiedä tulosten luotettavuudesta, erot kuitenkin ovat uskottavan pieniä kun kerran testataan samantehoisia koneita. Sopivasti piirretyillä palkeilla saadaan 49,1 ja 49,4 näyttämään kovin erilaisilta lukemilta.  Tehottomin, Honda, jätettiin tässä testissä jostain syystä pois taloudellisuusvertailusta. Olisiko teholla ja kulutuuksella suora yhteys? 

No jos nyt ei sotketa laivojen 2t-dieseleitä tähän keskusteluun. Perämoottoreistahan tässä oli kyse ja niissä harvemmin 2t dieseleitä on nähty, eikö


Jo vain, moottorin speksit vaikuttavat hyvinkin paljon vääntökäyrän muodostumiseen, mutta tässähän oli edelleenkin kyse tyypillisistä perämoottorikonstruktioista ja niissä käytettyjen tahtilajien vertailusta.

Verado on kyllä pessyt kiihdytyskokeissa saman tehoista Etecciä, mutta enpä tiedä miten luottevia testejä nuo Suomalaisten Kipparin & Veneen testit yleensäkään on. Olisi kyllä kiva nähdä luotettavia testejä asian tiimoilta.

Karu totuus on kuitenkin, että ahtamalla saadaan nelarista ulos sellainen ala/keskialueen vääntökäyrä, että siihen ei pysty vastaamaan mikään samankokoinen 2t-kone.

Kyllä, mutta venttiliohjaamatonta 2t-konetta vaan ei pysty kovin tehokkaasti ahtamaan, kun paineet karkaa pakoaukon kautta melko pitkälti harakoille.

Ei ole. Huuhtelukompressori ei muodosta ahtopainetta eli ei ole edes periaatteessa ahdettu.

Tuottaa sen verran ylipainetta polttoainekanavaan että että seos siirtyy sylinteriin kun ei ole korkeapainesuuttimia kuten eTec/hpdi-koneissa. Eli puhaltaa ilman kanssa polttoaineen pyttyyn, ilmamäärä ei kuitenkaan saa käytännössä minkäänlaista ahtopainetta sylinterissä aikaiseksi vaan perusosa ilmasta tulee kuitenkin ihan kampikammiohengityksellä kuten perus 2t koneissakin.

Todellista ilman määrää en tiedä, mutta Brunswikin kundien kanssa jutellessa totesivat ettei mitään ainakaan mitattavissa olevaa ahtopainetta siitä synny.