Milloinhan taas tulee jotain uutta ja "ihmeellistä".

Wankelit aikanaan jäi sääntömuutosten ja käytännön ongelmien jalkoihin. Orbital tekniikka, Ahdetut Veradot. Eikai kehitys tähän pysähdy -en pidä E-tec/HPDI koneita teknisesti ihmeellisinä vaikka hemmetin hyviä ovatkin. Samalla ihmettelen miksi nelitahti teknologia on valmistajien kesken niin suosittua. Ehkä synergiaetu muiden koneiden kanssa?

Ehken 2t koneiden ahtaminen venekäytössä on seuraava isompi askel?

E-Tecci lähtee narusta vetämällä käyntiin, vaikka akku on tyhjä. Kaikki muutkin kehittää riittävästi virtaa ainakin pysyäkseen käynnissä. Vanhemmat dieselit taitaa olla ainoat jotka pysyy käynnissä ilman latausta..

Toi tehosuositus juttu.. Itse vaihdoin vanhan 2t koneen samankokoiseen V6 E-Tecciin. Ruutia on ihan eritavalla, optimoituna ero on häkellyttävä.. no oliko vanhan ruuti kuivaa jne.

Miksi pitäisi hakea pienempää konetta. 1000kg painavan veneen kuljettaminen 30 kn vauhtia vie x määrän energiaa, oli kone 100 tai 200 heppainen. Taloudellisuuden avain on millä hyötysuhteella kone käy, esim. tuossa 30kn vauhdissa. 100hp voi mennä huippujengoilla/huonommalla hyötysuhteella kuin optimikierroksilla käyvä isompi. Sitten kun soppaan lisää koneiden paino- ja sisäisen kitkan erot voi todeta -still confuced, but higher level.

Monesti pienikin vauhdin lisääminen nostaa veneen kevyempään liukuun ja polttoaineen kulutus pienenee -käyriä näkyy moottoritestien yhteydessä.

Koneiden painoeroihin löytyy selitys teknisistä tiedoista. Ton kokosissa rikipituudella on merkittävä osa, seuraava tarkistettava on kuutiotilavuus.

- Miksi ostaa se tehosuositusten pienin kone - ei miksikään. Ei siitä ollut mitään mainitaa tekstissäni, vaan siitä ettei tarvitsisi ostaa sitä tehosuositusten maksimikonetta. Tuohon väliin jää usein vaihtoehtoja.

No, miksi joku muu kuin maksimimoottoriteho:
- veneilen lähes aina yksin
- vene aina trailerilla (vedessä vain ajossa) jolloin vähemmän painoa perässä rasittaa vähemmän perälautaa mm. monttuisella tiellä
- hitaasti cruisaillessa tasaperäveneet tuntuu toimivan mukavammin mitä kevyempi kone perämoottorina
- ajelen yleensä n. 20 solmun nopeuksia.
- kovassa aallokossa vene tuntuu käyttäytyvän rauhallisemmin kun perässä on vähemmän painoa kuin jos sitä on vähän liikaa.
- jos kone painaa vähän vähemmän, bensaa voi ottaa vastaavasti enemmän pitkille reissuille takasäilytyslaatikkoon eikä perä ala painaa liikaa.
- kun painoa on perässä vähemmän, vene ohjautuu paremmin rampeilla, sekä laskuissa että nostoissa. Aallokossa ja kovassa tuulessa tämäkin on tärkeä - kun homman tekee yksin.
- josku myös trailerin max. kantavuus tulee vastaan ja sitä voi vähän kikkailla moottorin painojen kanssa jos se on mahdollista ja järkevää

Tietysti em. jutut ei toteudu jos se max. hp-moottori painaa saman kuin pykälää pienempi. Siksi tuolla aikaisemmin kirjoitinkin
etsineeni moottorien painoja spekseistä. Monastihan tuo paino riippuu siitä mihin peruslohkoon ja -runkoon kone on tehty vrt. rinnakkaisteholuokkien koneet.

Näinköhän, omat mittaukset kertovat parhaan taloudellisuuden syntyvän koneella, joka on mielummin lähempänä suosituksen alarajaa, kuin ylärajaa. Koneen pitää kuitenkin olla sellainen, ettei tarvitse pistää kaikkea peliin, jotta pysytään plaanissa. Tahtoo olla niin, että isoissa moottoreissa hyötysuhde on hieman huonompi, kuin pienemmissä koneissa mm. moottorin pumppaushäviöiden vuoksi. On toki totta, jotta saatetaan saavuttaa parempi taloudellisuus tehokkaalla moottorilla silloin, kun ajetaan lähellä vähempitehoisen moottorin huippunopeutta, mutta tässäkin tapauksessa luulotavasti paras taloudellisuus saavutetaan pienemmällä koneella veneelle sopivaa marssinopeutta ajettaessa. Tässä vertailussa moottoreiden toki pitää olla samaa tyyppiä eli ei vertailla esim. perinteisiä 2t koneita nelareihin jne.

Millä veneellä tällaiset arvot saadaan. Ymmärtääkseni todella harvalla veneellä l/mpk on pienimmillään yli 25 solmun nopeuksilla. Liekö jotain sikariveneitä yms.

Yleisesti ottaen taloudellisin (bensa)moottori on pienin sellainen joka kulkee kunnolla liussa siten, että kaasusta voi hellittää reilusti liukuun lähdön jälkeen. Ylikoneistuksesta ei oikeastaan ikinä saavuteta taloudellista etua ellei ole poikkeuksellisen raskaita kuormia.

vajaat 3500rpm ja aivan pintakaasulla, niin eihän tuommoinen V6 paljoa silloin vie. Vene kun on suht kevyt ja potkurissa riittävästi nousua.
Joten menee niin pienellä kaasulla.

Useasti ihmiset tuijottaa l/h... mutta ei sillä käytännössä mitään väliä..... l/mpk on sitten se mikä ratkaisee.

Edellinen pikkupikkuvene.... ~150kg ja 90hv moottorilla. Se meni aivan pyhällä hengellä...
Suht vauhdikasta ajoa lappeenranta-imatra ~10litraa koko matkalla?

No ei sitä 50 hv:ta ilmasiksi saa samasta lohkosta. Totta kai koneseen menee enemmän ilmaa ja bensaa. Ainut mistä verrata kulutus eroja on 250 ja 300 verado. Niissä on sama lohko ja teho ero noin suuri. Yamahan 150 kone on 4 sylinterinen ja 200 on V6.

Onhan sitä tietysti muitakin koneita missä on sama lohko/ eri tehot, mutta monesti niissä on muitakin eroja, kun vaan pelkkä ohjelma.

Kuten yllä sanoin, jos on vain softalla rajattu tehot, tässä siis tarkoitetaan että lohko yms. ovat samat.
Tällöin ei samalla nopeudella pitäisi päästä syntymään kulutuseroja, sillä ilmaa tai bensaa ei tarvita enempää.

No leikitään ajatuksella vielä
Kaksi kuvitteellista moottoria:

Toinen kone on 200hv ja toinen 225hv.
Molemmissa kaikki paikat samat, mutta eri ohjelma. Toinen antaa @6000rpm 200hv ja toinen @6000rpm 225, niin miten sitten selität tehoeron muuten kun enemmän ilmaa ja bensaa?

Kulutuseroa voi syntyä mm. siksi, kun koneissa eri välitykset tai erinousuiset potkuri. Moottorin kierrosluku ei siis samassa nopeudessa ole sama. Jos ajettaisiin noita koneita samalla välityksellä ja samalla potkurilla, niin silloin kulutus luultavasti sama, jos ajetaan ns. marssinopeutta. Tällöin kuitenkin tehokkaammassa koneessa luultavasti liian loiva potkuri.

Myös se vaikuttaa, kuin koneiden tehoero on toteutettu. Jos se on tehty vain yläkierrosten tehoa leikkaamalla, niin se on eri tilanne, kuin se, että 200hv koneen momenttikäyrää olisi leikattu läpi koko kierrosrekisterin. Myös monissa samaan "lohkoon" perustuvissa eri teholuokan moottoreissa on mekaanisia eroja; erilaiset nokka-akselit, tehokkaammassa säätyvät nokka-akselit tai imusarjat yms. Tosin Yamaha on tunnettu siitä, että he harrastavat ns. prikkakuristuksia pienemmän teholuokan koneissa, esim: 50/60hv ja 80/100hv.