Sen verran voisi lisätä, että mielestäni tuo tavoiteltava nopeus on aika oleellista. On täysin eri asia tutkia tilannetta statiikan tai dynamiikan kautta. Jokos täällä sellainen oli huudettu kuin
Bernoullin laki? Tuo ja siihen liittyvä venturi-ilmiö taitaa selittää aika paljon.
Veikkaisin tuo veden pintaan suihkuttamisen liittyvän tuohon venturiin siten, että noin saadaan paine suuttimen läheisyydessä alle ilmanpaineen. Vähän kuin alakannumaaliruisku, josta virtaus imee rojua mukaansa. Staattisesti tuota asiaa ei voi mitenkään tutkia kun nopeus on kaavassa kertoimena. Mitä kovempi nopeus, niin sitä suurempi paineen alenema saadaan aikaan ja hyötysuhdetta ylös. Tosin käsi kädessä menee pumpun hyötysuhde paineen kasvaessa, tämähän monasti laskee paineen myötä (ainakin jossain vaiheessa tyypistä riippuen). Joten jos suuttimen kokoa muuttaa, muuttamatta pumppua, niin parhaan hyötysuhteen nopeus muuttuu. Ja mitä kovempi veneen nopeus, niin sitä kovempi nopeus suihkulta tarvitaan jotta saadaan riittävä nopeusero veden pinnan ja suihkun välille. En haluaisi olla suunnittelemassa tällaista

Luulisin, että suuttimen näkemä purkauspaine on siis vedessä > ilmanpaine, ilmassa = ilmanpaine ja pinnassa < ilmanpaine.
Mutta tosiaan laiturin vieressä sivulle puhallettava kovanoupeuksinen vesisuihku ei kuulosta hyvältä. Kuka ekana nostaa painepesurin pikkuveneeseen ja kalavaa'alla laituriin kiinni? Vielä parempi jos tuohon tekisi, vähän isomman suuttimen, ettei ihan sataa baria ja kamalaa nopeutta suihkulla olisi. Tuo ehkä saavutettava jonkun kymmenesosabarin painehyöty kun << painepesurin paine (siis paljon pienempi).
Se, että neste ei puristu kasaan on peruskoulufysiikkaa. Kyllä se vaan puristuu, tosin missä vaiheessa tuo pitää huomioida onkin oma asiansa. Hydrauliikassa kun mennään yli sadan barin, niin tarkemmassa käytössä tuota pitää jo alkaa huomioida, siinä missä komponenttienkin joustoa. Letkuthan on jo ihan kamalia jousia, helppo havaita vaikka traktorissa.
Edit: typoja ja selkeytystä.