Halpa venevakuutus - Katso heti!

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
26.05.12 - klo:05:59

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan


Tilaa RSS-feedi
Haku:     Tarkempi haku


Salainen Agentti

* Etusivu | Ohjeet | Haku | Kalenteri | Kirjaudu | Rekisteröidy
  
+  Venefoorumi Venekeskustelu
|-+  Rakentelu
| |-+  Tee-se-itse
| | |-+  Kölin korjaus
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kölin korjaus  (Luettu 1457 kertaa)
Pekka.K
Käyttäjä
*
Viestejä: 4


Profiili Sähköposti
« : 23.05.11 - klo:10:34 »

Terve kaikille, tuli vaihtokauppojen yhteydessä viime keväänä tuollainen Fjord 16 ht. Viime keväänä kävin pohjan läpi suurimmalta osin täyttäen klommot epoxy mikropallo mössöllä.. kölin kohdalla oli kuitenkin hieman pehmeätä kuituma mutta syvemmälle hiotessa tuli parempaa vastaan, joten kittailin sen edellä mainitulla massalla umpeen. Vene on täysin traileri käytössä joten ei vedessä ollut montaa tuntia viime kesänä. Kohta on juuri siinä kohdalla mihin trailerin takarulla ottaa suurimman kuorman venettä ylösvedettäessä.

Nyt huomasin kuitenkin pohjan tarkistuksen yhteydessä, että paikka irrronnut joten rupesin hiomaan paikkoja esiin 2k kittiä varten, mutta lasikuitu oli aika mössöä (ruttoa?) ja läpi reikähän siitä tuli josta näki että uretaanitkin saanut hieman vettä. päätin sitten kairata yläpuolelta reiäin paikattavan kohdan kohdalle.

Kuivuuko nuo veneessä käytetyt uretaanit itsekseen eli nyt kuvassa näkyvästä reiästä nähdään että pohjasta noin 1cm verran näkyy märkää uretaania?   
Meinasin että laitan tuohon kairattuun reikään sellaisen kierrettävän luukun, josta on sitten hyvä tarkastaa välipohjan tilanne.

Miten tuo reikä kannattaa paikata. Laminoiden sekä ylä- että alapuolelta umpeen vai pelkästään yläpuolelta?

Kumpaa kannattaa käyttää polyesteri vai epoxy hartsia tuollaiseen paikkaukseen, ja minkä painoista mattoa ja kuinka paksulti?

Itselläni ei ole oikein kokemusta näistä veneenlaminointi hommista, mutta lennokin runkoja ja osia on tullut lammattua.

 


* 1.JPG (114.98 kilotavua, 640x360 - tarkasteltu 103 kertaa.)

* 2.JPG (84.09 kilotavua, 448x252 - tarkasteltu 106 kertaa.)

* 3.JPG (86.74 kilotavua, 448x252 - tarkasteltu 86 kertaa.)

* 4.JPG (148.65 kilotavua, 640x360 - tarkasteltu 88 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 24.05.11 - klo:07:09 kirjoittanut Pekka.K » tallennettu
kalle
Käyttäjä
*
Viestejä: 16


Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 23.05.11 - klo:12:19 »

Terve ja hyvää alkavaa kesää kaikille!

Huonostihan tuollainen uretaani kuivuu jos se on aivan läpeensä vettynyt. Ja yleensä, kun kyseessä ovat juuri nämä välipohjien uretaanit, niin mahdollisuudet kuivumiselle ovat aika huonot.
Yritä nyt selvittää, kuinka pitkälle uretaani on kastunut. Itse en alkaisi suureen remonttiin noinkin vanhassa veneessä jos suurempaa vahinkoa ei ole päässyt syntymään.
Yleensä vesilinjan alapuolella olevat vauriot lasikuiturakenteissa korjataan molemmilta puolilta jos vain suinkin mahdollista. Reiän kohdalta hiotaan laikalla nolliin ja siitä sitten asteittain suurennetaan paikattavan pinta-alan kokoa. On erittäin tärkeää, että paikka on riittävän suuri. Silloin siihen voi myös luottaa.
Toki tuollaisen voi laminoida epoksilla, mutta oikein tehtynä polyesteri on hyvä. Sillähän se koko venekin on laminoitu!
Jotkut käyttävät paikkauksissa myös vinyyliesteri-hartseja. Tärkeämpää on mielestäni se, että laminoitavat pinnat ovat kuivia ja puhtaita.
Itse käyttäisin aivan tavallista 450 g/m2 katkokuitumattoa, epoksin kanssa kudottuja kankaita.
Paikan tulee tietysti olla yhtä paksu, mitä runko on siinä kohtaa. Ei siis sillä tavalla, että laminoit ulkopuolelta tasaiseksi ja sitten sisäpuolelle laminoit järjettömän kerroksen. Näin sille pienelle alueelle tulee muuta venettä vahvempi kohta ja sekään ei ole hyvä.

-Kalle
tallennettu
Pekka.K
Käyttäjä
*
Viestejä: 4


Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 24.05.11 - klo:07:22 »

Kiitos Kalle viestistäsi. Jos katkokuitumattoa käytetään niin kuinka suurelle r:lle se taipuu, eli miten se taipuu kölin ympärille ilman että jää irti kölin sisänurkista. Kudosmattohan taipuu melkein 90 asteen kulmiin. Lisäsin kuvan kölistä. Eli laminoinninhan pitäisi olla vähintään sen 15cm ympäriinsä reiäin yli.

Tuota köliähän on myös vaikeampi viistää menettämättä sen muotoa.

Miksi polyesteri hartsia ei voi käyttää kudosmaton kanssa?

Pelkästään sisäpuolelta laminoitaessa tuostahan saisi siistin paikan ja ei aiheuttaisi niin paljoa kittaamista ulkopuolelle, Kevran ohjeessahan neuvotaan tekemaan korjauslaminointi sisäpuolelle mikäli mahdollista

http://www.kevra.fi/?mag_nr=12&group=00000109
tallennettu
abo
WanhaHuru
Ylläpitäjä
Käyttäjä
*
Viestejä: 1758



Profiili WWW
« Vastaus #3 : 24.05.11 - klo:16:19 »

Miksi polyesteri hartsia ei voi käyttää kudosmaton kanssa?

Kyllä sitä voi käyttää, ihan hyvinkin, mutta vaatii huolellisuutta ilmauksessa/tiivistyksessä.
tallennettu

><(((((°> Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata. <°)))))><
kalle
Käyttäjä
*
Viestejä: 16


Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 24.05.11 - klo:18:31 »

Kiitos Kalle viestistäsi. Jos katkokuitumattoa käytetään niin kuinka suurelle r:lle se taipuu, eli miten se taipuu kölin ympärille ilman että jää irti kölin sisänurkista. Kudosmattohan taipuu melkein 90 asteen kulmiin. Lisäsin kuvan kölistä. Eli laminoinninhan pitäisi olla vähintään sen 15cm ympäriinsä reiäin yli.

Tuota köliähän on myös vaikeampi viistää menettämättä sen muotoa.

Miksi polyesteri hartsia ei voi käyttää kudosmaton kanssa?

Pelkästään sisäpuolelta laminoitaessa tuostahan saisi siistin paikan ja ei aiheuttaisi niin paljoa kittaamista ulkopuolelle, Kevran ohjeessahan neuvotaan tekemaan korjauslaminointi sisäpuolelle mikäli mahdollista

http://www.kevra.fi/?mag_nr=12&group=00000109

No nyt selkeni minullekin paremmin, mistä on kyse. Ja toki tapoja on yhtä paljon kuin tekijöitä! Kyllä se paikka siellä pysyy, vaikka laminoisit vain sisäpuolelta. En minäkään ehkä tuossa tapauksessa alkaisi kölin muotoja pois hiomaan. Se teettäisi vain enemmän duunia. Kyllä se katkokuitukin taipuu yllättävän hyvin, ja toki aina voi käyttää ohuempia katkokuitumattoja, esim. 300 g/m2, joka on yleinen. En siis tietenkään tarkoittanut, etteikö erilaisia kudottuja kankaita voisi käyttää polyesterin kanssa. Se vain on usein aika turhaa, ainakin tällaisissa korjauslaminointitöissä. Tuskinpa tuossa sinunkaan veneessä paljon muuta on kuin katkokuitua, ehkä joku rovinki jossain välissä. Lisäksi ne kankaat maksaa aina "hiukan" enemmän kuin katkokuitu. Ja muista sitten vetää paikan kohdalle monta kerrosta epoksiprimeria, jotta vesi ei pääse laminaattiin. Varsinkin jos polyesterilla teet. Yritä nyt pian saada kippo korjattua, jotta pääset vesille!   
tallennettu
Ippe
Käyttäjä
*
Viestejä: 654


Finspeed 430K & Yamaha 60FEHTS


Profiili
« Vastaus #5 : 25.05.11 - klo:08:22 »

Katkokuitumatto ja polyesteri on toki halpaa, mutta työläämpää kuin epoksi ja punos, lisäksi polyesterin liimausominaisuudet ovat mitättömät verrattuna epoksiin, jos tuon kokoiseen paikkaan menee 300g punosta ja 400g epoksia, niin rahallista säästöä materiaaleissa hakemalla lisää vaan omaa työmääräänsä, hyvillä aineilla on paljon mukavampi ja helpompi tehdä.

Toki jokainen tekee niin kuin tykkää  Hymyilee leveästi
tallennettu
puuparta
Käyttäjä
*
Viestejä: 15


Profiili
« Vastaus #6 : 25.05.11 - klo:08:49 »

Pelkästään sisäpuolelta laminoitaessa tuostahan saisi siistin paikan ja ei aiheuttaisi niin paljoa kittaamista ulkopuolelle, Kevran ohjeessahan neuvotaan tekemaan korjauslaminointi sisäpuolelle mikäli mahdollista
http://www.kevra.fi/?mag_nr=12&group=00000109

Ilmeisesti noissa Kevrankin ohjeissa oletetaan, että lukija tietää perusasiat. Mullahan on myös paikkausoperaatio tuossa "Uisteluveneen pohjan kunnostaminen"-ketjussa, joten sikäli samat hommat tässä meneillään, jos kohta hiominen ei mulla ole saanut aikaan noita läpireikälöydöksiä. Onneksi  Hymyilee
Kevran http://www.kevra.fi/ohjeet/index.php?group=00000112&mag_nr=12 kerrotaan, että naarmut paikataan TOPCOATILLA. Tässä siis ilmeisesti automaattisesti oletetaan, että tiedossa on, että lisänä tarvitaan myös pari kerrosta epoxypromeriä, koska tuo topcoathan ei vesitiivistä tavaraa ole. Vai olenko minä TAAS ymmärtänyt jotain väärin
tallennettu
kalle
Käyttäjä
*
Viestejä: 16


Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 25.05.11 - klo:23:31 »

Katkokuitumatto ja polyesteri on toki halpaa, mutta työläämpää kuin epoksi ja punos, lisäksi polyesterin liimausominaisuudet ovat mitättömät verrattuna epoksiin, jos tuon kokoiseen paikkaan menee 300g punosta ja 400g epoksia, niin rahallista säästöä materiaaleissa hakemalla lisää vaan omaa työmääräänsä, hyvillä aineilla on paljon mukavampi ja helpompi tehdä.

Toki jokainen tekee niin kuin tykkää  Hymyilee leveästi

Joo, ja kannattaa sen lasikuitukudoksen tilalle laittaa vaikkapa hiili- tai aramidikuitua, niin voi sitten kavereille sanoa, että mun veneessä on käytetty samaa materiaalia kuin Seliön F1-katissa. Iskee silmää Ei tuota nyt ihan voi allekirjoittaa. Kyllähän polyesterilla laminoidun veneen voi paikata vallan hyvin polyesterilla. Selväähän on, että liimausominaisuudet ovat mitättömät ja siksihän sitä ei varmaan pelkkään liimaamiseen käytetäkään. En tiedä, millä kokemuksella sanot, että katkokuitumaton ja polyesterin käyttö on työläämpää kuin epoksin ja jonkin kudotun kankaan. Kerro ihmeessä tarkemmin! Toki asiaan vaikuttaa aika paljon se, millainen kangas on kyseessä. Millaisia kankaita itse olet käyttänyt?
Usein paikkakohtia joudutaan hiomaan ja jopa muotoilemaan, ja jos on joskus hionut epoksilaminaattia, niin tietää, kuinka kivaa se on. Hymyilee leveästi
Toki työmukavuus epoksilla laminoitaessa tuntuu kohtalaiselta, kun styreeni ei haise, mutta varovaisuus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää sen allergisoivien vaikutusten takia.
Kyllähän polyesteri ja katkokuitu ovat ihan hyviä aineita. Eihän niistä muuten veneitä rakennettaisi!
Kaikilla aineilla omat hyvät ja huonot puolensa! Enkä nyt sano, että epoksin käyttö korjaushommissa olisi jotenkin typerää, usein kuitenkin aika turhaa.
Tuntuu siltä, että rantojen miehet yhä enemmän ja enemmän viljelevät sitä epoksia joka paikkaan.
tallennettu
f
Käyttäjä
*
Viestejä: 449


Profiili WWW
« Vastaus #8 : 26.05.11 - klo:08:55 »

Kevran http://www.kevra.fi/ohjeet/index.php?group=00000112&mag_nr=12 kerrotaan, että naarmut paikataan TOPCOATILLA. Tässä siis ilmeisesti automaattisesti oletetaan, että tiedossa on, että lisänä tarvitaan myös pari kerrosta epoxypromeriä, koska tuo topcoathan ei vesitiivistä tavaraa ole. Vai olenko minä TAAS ymmärtänyt jotain väärin

Pitää paikkansa. Vesilinjan yläpuolella et tarvitse mitään primereita, koska sehän ei ole jatkuvassa upotuksessa, Top/Gelcoat tekee paikasta huomaamattoman. Vesilinjan alapuolella on minun mielestäni turha korjata topcoatilla/ gelcoatilla, koska ne eivät ole täysin vettäläpäisemättömiä ja kuitenkin tuo kohta maalataan päältä primerilla.

Ainoa syy miksi pohja kannattaisi korjataTop/Gelcoatilla on että, pohjaa ei maalata ja venettä pidetään esim trailerilla, ja pohjan halutaan olevan virheetön ilman paikkausjälkiä.

tallennettu
puuparta
Käyttäjä
*
Viestejä: 15


Profiili
« Vastaus #9 : 26.05.11 - klo:09:56 »

Kevran http://www.kevra.fi/ohjeet/index.php?group=00000112&mag_nr=12 kerrotaan, että naarmut paikataan TOPCOATILLA. Tässä siis ilmeisesti automaattisesti oletetaan, että tiedossa on, että lisänä tarvitaan myös pari kerrosta epoxypromeriä, koska tuo topcoathan ei vesitiivistä tavaraa ole. Vai olenko minä TAAS ymmärtänyt jotain väärin

Pitää paikkansa. Vesilinjan yläpuolella et tarvitse mitään primereita, koska sehän ei ole jatkuvassa upotuksessa, Top/Gelcoat tekee paikasta huomaamattoman. Vesilinjan alapuolella on minun mielestäni turha korjata topcoatilla/ gelcoatilla, koska ne eivät ole täysin vettäläpäisemättömiä ja kuitenkin tuo kohta maalataan päältä primerilla.

Ainoa syy miksi pohja kannattaisi korjataTop/Gelcoatilla on että, pohjaa ei maalata ja venettä pidetään esim trailerilla, ja pohjan halutaan olevan virheetön ilman paikkausjälkiä.




Niin ja eikös veneessä, jota uitetaan järvialueella ja silloinkin yhtäjaksoisesti vain kolmisen viikkoa kesässä, voida pohjan osalta maalata pelkästään primerilllä. Myrkkyjähän tuollaisen pohjassa ei tarvita eli ainoastaan, mikäli haluaa ihailla kaunista pohjaa veneen ollessa muut ajat trailerilla kannattaa sitten vetää tuon primerin päälle vielä lisäksi jotain kaunista pintamaalia. Vaikkapa nyt sitten sitä Hempelin Poly Bestiä halutun värisenä  Iskee silmää
Nyt tietty joku sanoo, että noin vähän aikaa vedessä oleva vene pysyisi pinnalla vaikka sitä ei olisi maalattu yhtikäs millään,,,
« Viimeksi muokattu: 26.05.11 - klo:09:58 kirjoittanut puuparta » tallennettu
Ippe
Käyttäjä
*
Viestejä: 654


Finspeed 430K & Yamaha 60FEHTS


Profiili
« Vastaus #10 : 26.05.11 - klo:10:16 »

Katkokuitumatto ja polyesteri on toki halpaa, mutta työläämpää kuin epoksi ja punos, lisäksi polyesterin liimausominaisuudet ovat mitättömät verrattuna epoksiin, jos tuon kokoiseen paikkaan menee 300g punosta ja 400g epoksia, niin rahallista säästöä materiaaleissa hakemalla lisää vaan omaa työmääräänsä, hyvillä aineilla on paljon mukavampi ja helpompi tehdä.

Toki jokainen tekee niin kuin tykkää  Hymyilee leveästi

Joo, ja kannattaa sen lasikuitukudoksen tilalle laittaa vaikkapa hiili- tai aramidikuitua, niin voi sitten kavereille sanoa, että mun veneessä on käytetty samaa materiaalia kuin Seliön F1-katissa. Iskee silmää Ei tuota nyt ihan voi allekirjoittaa. Kyllähän polyesterilla laminoidun veneen voi paikata vallan hyvin polyesterilla. Selväähän on, että liimausominaisuudet ovat mitättömät ja siksihän sitä ei varmaan pelkkään liimaamiseen käytetäkään. En tiedä, millä kokemuksella sanot, että katkokuitumaton ja polyesterin käyttö on työläämpää kuin epoksin ja jonkin kudotun kankaan. Kerro ihmeessä tarkemmin! Toki asiaan vaikuttaa aika paljon se, millainen kangas on kyseessä. Millaisia kankaita itse olet käyttänyt?
Usein paikkakohtia joudutaan hiomaan ja jopa muotoilemaan, ja jos on joskus hionut epoksilaminaattia, niin tietää, kuinka kivaa se on. Hymyilee leveästi
Toki työmukavuus epoksilla laminoitaessa tuntuu kohtalaiselta, kun styreeni ei haise, mutta varovaisuus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää sen allergisoivien vaikutusten takia.
Kyllähän polyesteri ja katkokuitu ovat ihan hyviä aineita. Eihän niistä muuten veneitä rakennettaisi!
Kaikilla aineilla omat hyvät ja huonot puolensa! Enkä nyt sano, että epoksin käyttö korjaushommissa olisi jotenkin typerää, usein kuitenkin aika turhaa.
Tuntuu siltä, että rantojen miehet yhä enemmän ja enemmän viljelevät sitä epoksia joka paikkaan.



300g/m2 twilliä olen käyttänyt, lähinnä helpompaa leikata ja käsitellä, eikä nouse yhtä paljon karvoja kuin katkokuitumatosta.

Mikä epoksin hiomisessa on ongelmana?

Miten saat paikan kiinnitymään ilman että se liimausperiaatteella kiinni, niittamalla vai ruuvaamalla Virnistää

Epoksista kun kerran saa hartsiallergian, niin sitten ei enää tarvitse tehdä mitään epoksin kanssa, tiedän kyllä.
tallennettu
f
Käyttäjä
*
Viestejä: 449


Profiili WWW
« Vastaus #11 : 26.05.11 - klo:11:57 »


Niin ja eikös veneessä, jota uitetaan järvialueella ja silloinkin yhtäjaksoisesti vain kolmisen viikkoa kesässä, voida pohjan osalta maalata pelkästään primerilllä. Myrkkyjähän tuollaisen pohjassa ei tarvita eli ainoastaan, mikäli haluaa ihailla kaunista pohjaa veneen ollessa muut ajat trailerilla kannattaa sitten vetää tuon primerin päälle vielä lisäksi jotain kaunista pintamaalia. Vaikkapa nyt sitten sitä Hempelin Poly Bestiä halutun värisenä  Iskee silmää
Nyt tietty joku sanoo, että noin vähän aikaa vedessä oleva vene pysyisi pinnalla vaikka sitä ei olisi maalattu yhtikäs millään,,,

Juuri noin. Pari kolme viikkoa vedessä olevan veneen pohjaan ei tarvitse kuin vahan, mutta suojaahan se maali siinä pohjassa pieniltä naarmuiltakin esim rantaan vedettäessä. Mahtaisiko tuon primerin saada myös sävytettyä. En tiedä, miksi ei saisi.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 

<< edellinen seuraava >>
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.3 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
WWW-suunnittelu / Hakukoneoptimointi: Juha Söderholm                 (C) Moottorivene.info