Halpa venevakuutus - Katso heti!

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
11.02.12 - klo:17:50

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan


Tilaa RSS-feedi
Haku:     Tarkempi haku


Salainen Agentti

* Etusivu | Ohjeet | Haku | Kalenteri | Kirjaudu | Rekisteröidy
  
+  Venefoorumi Venekeskustelu
|-+  Rakentelu
| |-+  Suorituskyky ja optimointi
| | |-+  vesihiihtoasiaa
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: vesihiihtoasiaa  (Luettu 2757 kertaa)
raketti
Käyttäjä
*
Viestejä: 11



Profiili
« : 13.06.09 - klo:01:44 »

terve.

vene pitäis saada mahdollisimman optimaaliseen vireeseen vesihiihtoa varten. kokeneemmat neuvokoon.

vene on kevyt 4m lasikuituvene jossa 40hp 2-t yamaha perässä.
potkuri 10 5/8X12 ja vene nousee ilman hiihtäjää 1-3hlö kyydissä todella nopeasti liukuun, ja alkaa "räplättään" hieman ennen täysiä kierroksia.
 
tänään mittasin navigaattorilla vauhdin ja sain huipuiksi tasan 30 solmua.
vaikuttaisiko tämänhetkinen potkurini sopivalta vesihiihtoon vai olisiko vara laittaa lisää nousua, vai tarviiko lisää?
mikähän lienisi sellainen  "normaali"nousu mun paketille jolla kuitenkin hiihtää pystyisi. tarkoitus olis liikuttaa yli neuvolakokoista miestäkin veneellä. muutenkin hyviä vinkkejä hiihtoon otetaan vastaan.
tallennettu
antsu
Käyttäjä
*
Viestejä: 981


Profiili
« Vastaus #1 : 13.06.09 - klo:14:38 »

Satakiloisen hiihtäjän nostaminen vedestä pintaan vaatii aika raakaa voimaa, samoin pujottelu yhdellä suksella. En ennen testaamista tekisi potkurille mitään ja jos vaihtoa tarvitaan, niin epäilen että silloin mennään todennäköisemmin loivempaan kuin jyrkempään suuntaan.
tallennettu
Heikki
Käyttäjä
*
Viestejä: 109


Profiili
« Vastaus #2 : 13.06.09 - klo:15:11 »

Kokemattoman hiihtäjän vetäminen pintaan vaatii kyllä koneelta voimaa. Mitä kokeneempi hiihtäjä sen nopeammin se käy. Toi on varmaan aika hyvä hiihtopotkuri, jos kone menee rajoittajalle ennen huippuja. Ota apuri veneen keulaan vesiilähdöissä helpottamaan plaaniinnousua. Normaaliajossa saisit varmaan enemmän huippunopeutta vähän isompinousuisella potkurilla, tosin kiihtyvyys voi vähän kärsiä.
tallennettu
jaska
Käyttäjä
*
Viestejä: 153



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 13.06.09 - klo:16:53 »

mää en lähtis ainakaa loiventaa enää nousua ennemminki aavistuksen jyrkempiki vois mennä
mutta tuo nykyne voi olla iha ok näi aluks jos haluaa lisää vauhtia nii vois vissii kolomitoistasen laittaa.
tallennettu
raketti
Käyttäjä
*
Viestejä: 11



Profiili
« Vastaus #4 : 13.06.09 - klo:21:52 »

kiitos vinkeistä, eiköhän mennä aluksi tällä 12" potkurilla. pitää myöhemmin kokeilla jyrkempää kun testaa ensin hyvin tällä. tosiaan hiihtäjän kanssa ei oo vielä tullut testattua ollenkaan. nyt on tosiaan kiihtyvyys todella hyvä ja uskon että 30 solmun huiputkin riittää, ainakin toistaiseksi.
tallennettu
Lauri
Käyttäjä
*
Viestejä: 2


Profiili
« Vastaus #5 : 14.06.09 - klo:09:50 »

Moottoriasiaan en osaa ottaa kantaa, mutta tässä muutamia vinkkejä itse hiihtoon (kantapään kautta opittuja), jos olette vasta aloittelemassa harrastusta.

Me vedimme suksia Sun Busterilla 30hv moottorilla ja hyvin toimi vaikka joskus perässä olikin sata kiloa suomalaista täyslihaa. Noin painavan aloittelijan saaminen pintaan onkin jo hankalaa ja tässä pari vinkkiä. Pelastusliivit päälle ja hiihtäjä veteen siten että antaa kaverin hakea tasapainoa ja totutella suksien pitämiseen pinnalla. Pelastusliivit ovat hyvät, koska asento muodostuu sopivaksi luonnostaan niiden avulla. Ei kannata aloittelijaa myöskään yrittää rykäistä kerralla pintaan, vaan kannattaa vetää kaveria "uppeluksissa" hetki, että totuttelee taas kerran siihen tasapainoon. Kun kaveri näyttää olevan balanssissa, lämä tiskiin. Ja tämän toistaminen uudestaan ja uudestaan. Eli tyhjäkäynnillä naru kireäksi, sitten pikkaisen lisää kaasua (perstuntumalta 1/3).

Hieman kokemusta omaavan saa laiturista vedettyä pienelläkin koneella vaikka massaa olisi paljonkin. Tämä vaatii alkuriuhtaisun takia jo voimaa hieman. Tässä siis istutaan laiturilla sukset veden pinnalla. Naru kannattaa vetää ensin kireäksi, hiihtäjä pidättelee venettä vaihde vapaalla ja eikun menoksi.

Tällaisia havaintoja teimme n. 20 vuotta sitten kun täysin ummikkoina aloitimme kantapään kautta tuota hommaa. Emme olleet vesihiihtoa nähneetkään aiemmin : )
tallennettu
raketti
Käyttäjä
*
Viestejä: 11



Profiili
« Vastaus #6 : 27.06.09 - klo:23:30 »

no niin. eka hiihtosessio takanapäin ja ainakaan kelistä ei jäänyt kiinni.
hommahan toimi ihan hienosti ja veneessä riitti potkua ja kiihtyvyyttä vähintäänkin kohtuullisesti. koneessa paikallaan oli siis tämä 12"potkuri.

huippunopeutta saisi olla aavistuksen lisää ettei tarvisi kokoajan hana pohjassa ajaa. vanhalle jammulle näyttää bensa kelpaavan..
kuinka radikaalisti katoaa kiihtyvyys ja hiihtäjän pinnallevetoon tarvittava voima jos vaihtaa jyrkempään potkuriin? tällä hetkellä kiihtyvyys ja voima riittä tosi hyvin eli ainakin tuuman kärsinee nostaa. ehkä parikin...
tallennettu
Absintti
Käyttäjä
*
Viestejä: 2


Profiili
« Vastaus #7 : 03.07.09 - klo:01:27 »

Moro, aiheeni liippaa niin läheltä tätä etten jaksa uuta triidia tehä vaan lainaan tätä.

Eli wakeboardingia tulee kesäisin harrastettua ja nykyinen vene alkaa käydä taitoihin nähden tehottomaksi (Buster X) ja ajatuksissa olisi hommata ihan lajiin tarkoitettu paatti joita näyttää netissä jonkun verran tarjolla olevan. Mutta monet on varustettu jostain syystä aivan alitehoisilla koneilla. 120-150hp ei lisäpainojen kanssa ole lukemieni juttujen perusteella lähellekkään tarpeeksi ja ilman painoja veneen aallot jäävät surullisen pieniksi. Ja koneet ovat poikkeuksetta bensalla kehrääviä.

Eli villi ajatus seuraava. Koska diiseli on halvempaa kuin bensa, niin veneeseen vaihdettava moottori tulisi olla diesel käyttöinen. Mutta uuteen ei ole varaa ja käytettyjä riittävän tehokkaita on nihkeesti saatavilla. Mutta jos ostaisi Saksasta tehokkaan hieman kolaroidun auton (esim 150 000km ajettu Mersu, 290 kW diesel koneella. Perään ajettu joten konepellin alla olevat osat täysin kunnossa. Hintaan
6000€) ja istuttaisi auton moottorin veneeseen. Saksassa isolla koneella varustetut autot ovat tätä nykyä halpoja, eikä Suomen verottajakaan taitaisi päästä autoveroineen väliin jos ei autoa rekisteröi, vai miten on?

Eli olisiko mahdoton idea tuo koneen istuttaminen johtotähdestä veneeseen? Riittääkö konehuoneessa tilat, onko auton moottori luonteeltaan/tekniikaltaan sopiva? Kuten huomaa, en ole venetekniikan expertti, eli en itse alkaisi hommaa tekemään vaan jättäisin sen ammattilaisille. Kertauksena siis, että onnistuisiko homma ammattilaisilta kohtuulliseen hintaan? Vai onko parempia tai luovempia ehdotuksia moottorivaihtoehdoiksi?

Kiitokset jos jaksatte auttaa tiedotonta  Hymyilee
tallennettu
juhnu
Käyttäjä
*
Viestejä: 145


Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 03.07.09 - klo:07:46 »

Auton moottoreitahan venedieselit useimmiten ovatkin. Esimerkiksi VW, Volvo, Toyota ja BMW autonmoottorit löytyvät sisäperädieseleinä. Sopivalla modauksella teho ja vääntökäyrät saa sellaiseksi kuin haluaa. Rahallisesti hommassa tuskin on järkeä, ellet tee marinointia itse ja vaikka tekisitkin niin takaisinmaksuaika saattaa muodostua melko pitkäksi. Kun hommaat 6000e raadon, maksat rahdin, marinoinnin ja ostat vetolaitteen loppusumma on sellainen, että sillä ostaa jokusen litran bensaa Iskee silmää.
tallennettu
Absintti
Käyttäjä
*
Viestejä: 2


Profiili
« Vastaus #9 : 03.07.09 - klo:15:08 »

Kannattavakshan se ei tuu sen oon tajunnu jo  Iskee silmää
Mutta pointti oli lähinnä se, että kun lähes kaikki veneet mihin mulla ois varaa on varustettu liian alitehosilla koneilla ja koneen vaihto tulis eteen kuitenki, ni siinä vaiheessa taitas tulla dieseli kannattavaks vaihtoehoks vaiko?
tallennettu
antsu
Käyttäjä
*
Viestejä: 981


Profiili
« Vastaus #10 : 03.07.09 - klo:16:48 »

Olishan tuossa autonmoottorin marinoinnissa se puoli, että ei tarvitsisi pitkään aikaan hyppiä peräaalloissa, säästyisi polttoainetta ja maailma pelastuisi Virnistää

Mitä olen näitä juttuja lukenut erilaisilta palstoilta, niin autonmoottorin marinointi siten, että ei ole valmiita palikoita käytettävissä, on sekä tietoa että taitoa että hermoja vaativa homma. Ja lopputulos on sellainen mikä sattuu tulemaan Vaikenee Vesillelaskun jälkeen ensimmäinen kesä yleensä tullaan reissulta hinauksessa takaisin ja korjataan vikoja.

Voihan sen alitehoisen moottorin vaihtaa isompaan tehdastekoiseen. Maksaahan se ostaessa, mutta siitä voi saada myydessäkin jotakin toisin kuin itse marinoidusta. Lisäksi kannattaa pohtia paljonko niitä tunteja oikein tulee eli kannattaako diesel ollenkaan.
tallennettu
Loordi
Käyttäjä
*
Viestejä: 197



Profiili
« Vastaus #11 : 03.07.09 - klo:17:08 »

Siinä 240hv hiihtovene.

http://www.nettivene.com/319759


edit, siivosin linkin
« Viimeksi muokattu: 04.07.09 - klo:02:07 kirjoittanut abo » tallennettu

Merimaskun Muskelivenekerho - Vator 14R + 40 Mariner, Finnsport 500 (RS) + 115 Suzuki
jaska
Käyttäjä
*
Viestejä: 153



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 04.07.09 - klo:17:23 »

ja sitte tuli vielä semmone mielee että siinä mesesä tuskin on nestejähytetty turbo eikö veneen koneisa yleensä semmone piä olla jos on, tai voi tulla kopan alla lämmin
tallennettu
joakim
Käyttäjä
*
Viestejä: 143


Profiili
« Vastaus #13 : 12.08.09 - klo:13:12 »

no niin. eka hiihtosessio takanapäin ja ainakaan kelistä ei jäänyt kiinni.
hommahan toimi ihan hienosti ja veneessä riitti potkua ja kiihtyvyyttä vähintäänkin kohtuullisesti. koneessa paikallaan oli siis tämä 12"potkuri.

huippunopeutta saisi olla aavistuksen lisää ettei tarvisi kokoajan hana pohjassa ajaa. vanhalle jammulle näyttää bensa kelpaavan..
kuinka radikaalisti katoaa kiihtyvyys ja hiihtäjän pinnallevetoon tarvittava voima jos vaihtaa jyrkempään potkuriin? tällä hetkellä kiihtyvyys ja voima riittä tosi hyvin eli ainakin tuuman kärsinee nostaa. ehkä parikin...

Onko kone siis 3-syl Yammu vai vielä vanhempi 2-syl malli? 80-luvun loppupuolella tuli hiihdettyä paljon kahdella eri veneellä tuolla 3-syl 40:llä. Toinen oli Buster R + 15" potkuri ja toinen Pellinki 460 R + 17" potkuri. Pellinki oli solmun pari nopeampi (34 kn), mutta Buster veti paremmin. Molemmilla kuitekin nousi leikitellen 80 kg hiihtäjä yhdellä kisasuksella vedestä, jos osasi homman. Kunnon käännöksissä Pellinki hyytyi selvästi pahemmin jyrkän potkurin takia. Molemmilla vedettiin aina kaasu pohjassa yhdellä suksella, jolloin vauhti oli käännöksistä riippuen 25-30 kn.

12" potkuri kuulostaa varsin loivalta ja kierrokset loppuvat kesken jo ennen 30 solmua. Meneekö rajoittajaan (6000 rpm) hiihtäjänkin kanssa? Ainakin 3-syl koneessa tehot loppuu 5700 rpm jälkeen varsin reippaasti, joten pari tuumaa isompi potkuri voisi vetää jopa paremmin.

Viikonloppuna pääsin helposti ylös vedestä yhdellä "mökkisuksella" 80-luvun 20 hv Yammu + 60-luvun 4,5 m Kello Saaristolla. Ei tarvita siis raakaa voimaa tuohon, mutta kovin kummoisia käännöksiä ei tuolla pysty tekemään ja helposti saa veneen tippumaan plaanista.
tallennettu
raketti
Käyttäjä
*
Viestejä: 11



Profiili
« Vastaus #14 : 13.03.10 - klo:23:48 »

pahoittelen todella myöhäistä vastausta tähän ketjuun mutta nyt kevätaurinko paistaa ja veneilyasiat palaa mieleen väkisenkin.

kone on kaksisylinterinen 85vm 40hp tyypiltään grk, joita harvoin tapaa. on siis vanha "kerosiinikone" joka nykyään menee vain bensalla joka sille todellakin kelpaa.

viime kesänä oli 12" nousulla muistaakseni 10 3/4 halkaisijaltaan oleva potkuri.huippunopeus navigaattorilla mitattuna 51km/h hiihtäjällä tai ilman.  nyt on tulossa käytetty, mutta ehyt potkuri kokoa 11 1/4 X 14 joka on ollut 50hp jammussa aiemmin. uskoisin tuon olevan aavistuksen sopivampi ensi kesän hiihtoihin. kokeillaan sitä seuraavaksi.

ajattelin myös muuttaa vesihiihtoköyden kiinnityspaikkaa keskemmäs venettä rakentamalla irroitettavan kiinnityssysteemin ylemmäs ja siis keskemmäs venettä jottei keula nousisi niin pystyyt hiihtäjän pinnallenostovaiheessa. eli siis joku kehikko (esim alumiinista) keskipaikkeille veneeseen jonka voisi sitten purkaa muita ajoja varten pois häiritsemästä. vinkkejä tai ideoita otan vastaan jotka moisia virityksiä on joskus tehnyt.
tallennettu
Serbetli
Käyttäjä
*
Viestejä: 361


Profiili
« Vastaus #15 : 14.03.10 - klo:10:45 »

ajattelin myös muuttaa vesihiihtoköyden kiinnityspaikkaa keskemmäs venettä rakentamalla irroitettavan kiinnityssysteemin ylemmäs ja siis keskemmäs venettä jottei keula nousisi niin pystyyt hiihtäjän pinnallenostovaiheessa. eli siis joku kehikko (esim alumiinista) keskipaikkeille veneeseen jonka voisi sitten purkaa muita ajoja varten pois häiritsemästä. vinkkejä tai ideoita otan vastaan jotka moisia virityksiä on joskus tehnyt.
Mitään varsinaisesti tietämättä, mutta itse järkeillen, vetonaru tarvisi saada kiinni veneeseen mahdollisimman taakse ja mahdollisimman alas, jotta hiihtäjä vetäisi veneen keulaa ylös mahdollisimman vähän. Saataisiin jopa päinvastainen vaikutus, jos naru kiinnitettäisiin potkurin alapuolelle jatkettuun evään. Jos naru taas on kiinni keskellä venettä ja vielä korkealla, nousee veneen keula entistä enemmän. Näin siis ihan statiikan mukaan järkeillen.
tallennettu
kouhia
Käyttäjä
*
Viestejä: 12


Profiili
« Vastaus #16 : 14.03.10 - klo:12:15 »

ajattelin myös muuttaa vesihiihtoköyden kiinnityspaikkaa keskemmäs venettä rakentamalla irroitettavan kiinnityssysteemin ylemmäs ja siis keskemmäs venettä jottei keula nousisi niin pystyyt hiihtäjän pinnallenostovaiheessa. eli siis joku kehikko (esim alumiinista) keskipaikkeille veneeseen jonka voisi sitten purkaa muita ajoja varten pois häiritsemästä. vinkkejä tai ideoita otan vastaan jotka moisia virityksiä on joskus tehnyt.

Meillä on 435 Yamariniin tehty omatekoinen wake-masto vesihiihtohommiin. Materiaalina käytettiin hapista, mutta jos alumiinin työstäminen sujuu, niin kevyempihän siitä tulee. Kaikessa yksinkertaisuudessaan:
1. Tasainen levy maston pohjalle(Mitä isomman pystyy tekemään, sen paremmin mastoon kohdistuvat voimat jakautuvat veneen lattiaan).
2. Pohjalevyyn hitsattiin ensimmäinen pystyputki pituudeltaan n.50cm (Olisikohan halkaisija 2,5"), Sivutuet putken yläpäästä pohjalevyn reunoihin.
3. Toinen pystyputki aavistuksen isompaa(tai pienempää), kun ensimmäinen putki. Näin putket saadaan sisäkkäin lyhyeltä matkalta liitoskohdasta.
4. kolmas putki taas samalla halkasijalla kun ensimmäinen putki ja samanlainen sisäkkäisliitos, kun aikaisemmin.
5. Kolmannen putken yläpäähän laitetaan yksi kiinnityspiste eteenpäin ja kolme taaksepäin. Näistä vaijerit vanttiruuveilla knaapeihin kiinni. Yksi eteenpäin ja kaksi takareunoihin. Neljäs kiinnityspiste on vetonarulle.

Tuskin tuosta kauhean selkeää kuvaa saa, mutta yritän muistaa ottaa kuvia mastosta, kunhan seuraavan kerran käyn mökillä.

Maston kokonaispituus taitaa olla n.2m. Hyötyä maston pätkimisestä on, että sen saa luonnollisesti pienempään tilaan ja se on helpompi siirtää aina tarvittaessa veneeseen. Lisäksi veneeseen ei tarvitse tehdä mitään muutoksia ja sama masto sopii useaan veneeseen.

Itse maston käytöstä:
Niin kuin tuossa Serbetli arveli, niin vene tosiaankin "keulii" lähdössä aavistuksen enemmän maston kanssa. Korkeammalta tulevan vedon ansiosta hiihtäjä pomppaa taas paljon nopeammin pintaan, joten se kompensoi aikalailla keulimisen haittoja. Itse olen kokenut ihan hyväksi laitteeksi. 



tallennettu
Slx
Käyttäjä
*
Viestejä: 178


Profiili
« Vastaus #17 : 14.03.10 - klo:14:54 »

Tossa on Jha:n projekti kertomus, ja siinä on kuva yhdestä masto tyypistä http://www.moottorivene.info/keskustelu/projektit/60-luvun-tuulilasiveneen-peruskorjaus-retroveneeksi-t1098/0/
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 

<< edellinen seuraava >>
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.3 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
WWW-suunnittelu / Hakukoneoptimointi: Juha Söderholm                 (C) Moottorivene.info