Niin kyllä luulis welcraftin kulkevan kovempaakin jos tehoja on jo 340+hv. Millähän kierroksilla se antaa jo sen 500nm väännön. Ajattelin vain että kun kierrokset nousee nii jossain vaiheessahan se vääntökäyra laskee kun lehmän häntä.

Jaksaisiko se 7,5l pannu pyörittää vaikka 26-28" huiskaa? Ootko Catsica kokeillut?

Wellu 192 Sport painaa 1090kg+kone ja muut rojut. Onhan siinä tietysti äkkiä 1500kg painoa ja pohjassa taitaa olla yhdet nousu listat? Kyllähän siihen tietysti voimaakin tarvii että vetää yli 100 kilsaa vauhtia.

Mun käsittääkseni tolla koneella on ajettu joskus aikoinaan varkaudessa eri veeneessä yli 120km/h vauhtia..

veikkanpa et vetarin vaihtaminen on aivan pakollista vaikkapa johonkin tuollaiseen http://www.offshoreonly.com/classifieds/merc_trs_drive_used-o35615-en.html muuten se toimii  niinkuin jo mainittu jarruna..

Näitä king cobra vetolaitteita on ilmeisesti kahta tai jopa kolmea mallia. Uusin versio on se jonka myös volvopenta on kopioinut itselleen käyttöön.
Eräs tuttavani joka ajoi 80-90 taitteessa offshore kilpailuja muutaman ja hänellä oli 32 jalkaisessa veneessään 2 kpl OMC:n 460 viritettyjä koneita, niin hän sanoi että voi kestää 900nm jos vain pykälä kestää päällä. Ilmeisesti tämä ekan OMC King Cobra mallin vetolaitteen rattaat on sellaiset että vaihde voi tippua pois päältä...Ja se hajooaa jos pykälä tippuu pois. Se on kuulemma varma juttu.

Sitten taas aallosta hyppy ilmaan ja pito takas potkuriin, niin sitä riuhtomista ei tiedä varmaan kukaan että kestääkö..
Tai kerralla kaasu pohjaan niin tiiä mitä tapahtuu...

Selviää siis testaamalla parhaiten 

Kiitos paljon hyvistä kommenteista ja vinkeistä!

Jande: Vielä ei ole kokeiltu 26" tai 282 potkuria, koska ei jaksa kiertää 24" mallillakaan kuin parhaimmillaan suosituskierrosten alarajalle. Kun on kuormaa, jäisi kierrokset jo n. 700rpm alle tuon alarajan.

Tuosta vetolaitteen asennuskorkeudesta, siitä ei ole löytynyt oikein mitään varmaan. Ongelmahan on se, ettei viitsisi kovin useasti alkaa muuttelemaan korkeutta, se kun ei ole mikään pieni savotta. Vetari+moottori irti, perälauta rakennettava taas ehjäksi ja sitten sahattava uusi reikä uuteen kohtaan ja vielä moottoripeti uusiksi. Lisäksi nostamisen vuoksi pitää tehdä takakansi yms. uusiksi, koska eipä välttämättä muuten mahdu. Eli, olisi osuttava kerralla kohdalleen...

Mikä siis olisi hyvä ja vielä turvallinen korkeus? Eli, mille korkeudelle kavitaatiolevy tulisi asettaa mitattuna V-pohjan alareunasta? Vene pitäisi kuitenkin saada vielä liukuun 8 hlö kuorman kanssa... Nyt tuo muutos kun onnistuisi, moottoripeti on menossa muutenkin uusiksi, vanha on jo purettu pois.

Liukuun lähtö ja kuorman kestävyys ei vielä ainakaan 40-50mm korotuksilla muuttuisi, mutta saisit lisää kierroksia (400-600rpm) ainakin.
Paljon muitakin hyötyjä. Vauhtia, veden vastusta pois, suurempi halkaisialta ropellia käyttää, kiihdytys luistoa lisää trimmaalalla, ties mitä..

+70-80mm niin trimmi alhaalla liukuun. Ei nouse liukuun jos trimmi vaikka keskiasennossa. Vaatii jo suurella halkaisialla olevan potkurin.
+100mm asti saa varmasti vettä omista vedentulo aukoista.

Niin korkealle en halua nostaa, koska kuten arvelitkin, se vaatisi yli 20cm nostoa. Epäilen silloin jo kovasti pintaan nousua ja moottori olisi enemmänkin ulkolaitamallia, eli kylläkään perälaidan ulkopuolella vaan laidan yläpuolella  Vaihteistotorpeedo on mitä on, ei sitä kovin pieneksi voi vaihtaa kun sitä kiusaa kuitenkin yli 9L moottori. Eikä se nytkään kovin iso ole, siis suhteessa moottoriin..
.



Tuossa pohdiskeltiin tuota vetolaitteen nostoa. Se onnistuu eikä ole ihan älytön operaatio. Pitää vain keksiä hyvä ja kevyt tapa tukkia nykyinen vetolaitteen reikä, ainakin sen alaosa. 12mm paksua alumiinilevyä olisi tuossa pajan nurkassa, josko sen laminoisi tuonne perälaudan sisälle, vai ihan vain vaneria?

tuo potkurin alapuolella oleva evä näyttää tosi pieneltä? (huijaako kuva?)
Jos konetta nostaa... korostuu sen evän merkitys. Ettei mene perä alta.

Aika vaikeaa on sisäperän kanssa. Perämoottorilla olisi ehdottomasti hissi ja vaikka ei olisikaan korkeuden muutos olisi puolen tunnin homma ja helposti palautettavissa. Tuo korkeus vaan on todella tärkeä parametri hyvää vauhtia haettaessa ja potkuria vaihdettaessa optimikorkeus muuttuu. Miten ihmeessä tuo homma yleensä hoidetaan sisäperillä? Ajoivatko Wareliukset sisäperällä? Vai kenellä on oikeaa kokemusta tuollaisesta? Onko olemassa hissisyteemejä myös sisäperälle vai ajavatko kaikki oikeasti kovaa kulkevat Arnesoneilla? Kannattaa varmasti nähdä paljon vaivaa siihen, että korkeus on kerralla järkevällä tasolla.

Katselin hiukan isoa Offshore Class 1:stä, josta löysin jo 2004 tiedon, ettei kukaan enää aja perävetolaitteella.

Nykyinen korkeus on täysin normaali. Noin vetolaitteet laitetaan aina normaaliveneissä, mutta normaaliveneillä ei ajetakaan yli 50 kn.

Tietenkään eri kokeiluja ei pysty tekemään, mutta varmasti löytyy tietoa jostain vastaavasta projektista, kun tarpeeksi kaivelee. Oikein valitulla potkurilla arvaisin, että 10-15 cm nosto ei vielä aiheuta minkäänlaisia ongelmia liukuunlähtöön.

Itse nostaisin levyn max 8 cm pohjan yläpuolelle, silloin ei pitäisi tulla mitään sellaisia lieveilmiöitä mitä ei potkurivalinnalla pystyisi paikkaamaan. Myöskään jäähdytys ei vaadi mitään erikoisratkaisuja vaan pelaa normaalisti. Jos nostaa 20cm liukuunlähtö kuormalla/käyttöominaisuudet kärsii varmasti ja potkurin pitäisi olla jotain muuta kuin esim. Raker ton painoiseen veneeseen.

Tärkeintä minun mielestä on se ettei ventilaatiolevy jää missään oloissa veteen jarruttamaan. Omassa vehkeessä on hissi ja eron huomaa selkeästi kun nostaa alimmasta asennosta vähänkin ylös, kulku kevenee huomattavasti.

Metalleja vierastan laminaateissa-pelkkää kuitua ja jos jotakin täytettä tarvitsee divinycell lienee pätevimmästä ja pitkällä aikavälillä kestävimmästä päästä (soveltuuko perälautaan?). Vaneri muuttuu kuitenkin kukkamullaksi, ennemmin tai myöhemmin.

Jos ja kun remppaa teet, harkitse perälaudan avaamista, korotit tai et. Esimerkkejä hapantuneista vanerirakenteista on paljon... Työ vaatii aikaa muttei ole teknisesti kovin vaikea ja muutama halpa solmu tulee varmasti.

Tuli tuota perälautaa jo tutkittua. Kukkamultaa ei löytynyt vaimon harmiksi, mutta kosteutta kylläkin yläosassa väärin tehtyjen pakoputkiläpivientien luota. Vetolaitteen luona ihme kyllä sisuksen tunnisti hyvin puuksi. Mutta, toki perä laitetaan samalla uuteen uskoon. Onpa sitten koko veneen peräosa laitettu kun viime talvena laitoin välipohjan ja jäykisteet.

Törmäsin viimeyönä veneprojektiin, jossa oli perälaudan puu korvattu nimenomaan lasikuidulla:




Kyllähän olisi yleiestikkin tehty, mutta sikana kalliimpaa ja painavampaa kuin puu....
Mutta ensikerran kun teen perälautaa... on se lasikuidusta kokonaan

Vanerin kimmokerroin eli lujuus on n. 10GPa ja lasikuidun n. 70GPa. Periaatteessa lasikuidusta voi tehdä 1/7 osa paksuisen perälaudan verrattuna vaneriseen, mutta rakenteen paksuus on myös hyvin oleellinen tekijä lujuudessa (jäyhyys).

Kestävin ja kevyin rakenne olisi ontto/ontelorakenne. Ontelorakenne pitäisi kuitenkin olla vahvistettu pulttien kohdalta, sillä puristus on kaikkein vaikein voima rakenteille.

Sisäperässä kannattaa ainakin vetolaitteen välittömässä läheisyydessä olla joko vaneria tai 100% lasikuitua ja ympäristössä lasikuituonteloa.

Ei taida olla noin suuri ero. Tässä joitain arvoja, jossa lasikuidulle 40-45 GPa ja sekin kuidun suuntaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Young%27s_modulus
Monessa muussa viitteessä puhutaan vain 20 GPa suuruusluokasta. Riippuu paljon myös käytetystä hartsista ja työmenetelmästä. Pääseekö tuohon 70 GPa:han edes epoksilla alipainelaminoituna?

Kimmokerroin kertoo rakenteen jäykkyyden ei kestävyyttä. Jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa, joten 1/7 perälauta 7-kertaisella kimmokertoimella olisi jäykkyydeltään 1/49 alkuperäisestä. Siksi käytetään kerrosrakenteita.

Puu on varsin hyvä materiaali, jos sen pitää kuivana.

Noi luvut on nopean googlauksen tuloksia. Kuiduissa vaikuttaa paljon se että mitä sidosainetta käytetään... onko kuitu katkoa vai punottua... yms. Vanerissakin vaikuttaa että mitä puuta on käytetty ja valmistajienkin välillä on eroja.

Murtolujuuksia en onnistunut valitettavasti löytämään puulle ja kuidulle  olisi nimittäin ihan hauska laskea että kuinka kevyen perän lasikuidusta voisi oikeasti rakentaa ilman ihmeempiä rakenteita. Palkeilla ja ontelorakenteella saisi tottakai lujimman ja kevyimmän rakenteen. Noiden perälautojen vaan pitäis kestää kaikki kivilleajosta lähtien eli melkoista ylimitoitusta pitää käyttää -> painoa lisää

Perälaudassa en täyteenä käyttäisi divinyceliä, sillä se ei pysty välittämään voimia kerrosten välillä niin hyvin kuin puu, ja se antaa pulttien kohdissa periksi kun tarpeeksi kiristää.