Taas kerran vastaan mitään mistään tietämättä.

Saimalla ei varmaankaan tarvita maaleja? Ei taida olla näkki ongelmaa. Puhdas pohja varmaan paras ja pesua välillä. Heivaa kaikki ylimääräinen romu pois veneestä sillä sitä painoa säästyy. Ei siitä peräpainosta varmaankaan paljoa ole haittaa jos vene kulkee oikeassa asennossa? Onko tuo vene oikea vene siihen että ajetaan koko-ajan urku auki?

niin.. Sinähän tarvitset lisää vauhtia. No painopisteen siirrot astuvat esille jos vene kulkee jotenkin erikoisessa asennossa.  tai rupeaa suuremmassa nopeudessa tekemään jotain erikoista. Veneessäsi on ollut alkujaan 4 pyttynen 130hp Mercruiser. Se pohjan putsaus on varmasti ok idea ja vaikuttaa ainakin kulutukseen ja varmasti myös niihin viimeisiin solmuihin. Myrkyt vaan pois ja pinta sileeksi ja liukkaaksi.  Jos maalaat niin valitse viisaasti maali jota aiot laittaa. Oikeat kisaratsut taitaa olla maalattu laadukkaalla 2K maalilla ja lakkaa vedetty pintaan vielä monta kerrosta. Gelcoat on myös hyvä pinta joka tulee esille jos hiot ne myrkkymaalit pois ja siihen gelcoat pinnan voisi myllyttaa kiiltäväksi ja liukkaaksi tai lisätä pelkän primerin vain.

Akkujen siirtoon ja tankin siirtoon en lähtisi ennekun vene tekee jotain mitä sen ei pidä tehdä. Sinuna etsisin sen oikean potkurin jolla veneesi kulkee ne solmut mitä tolla koneella ylensää saa ajettua. Märkälinjan tavitset lyhyeksi, eli keulaa ylös hallitusti ja potkurisi on silloin joka omaa hyvän bowlift ominaisuuden. Tosin huiskan tulee olla nopea myös joten valikoima on aika suppea kun puhutaan sisäkoneesta. (Mirage Plus, Raker II, no on muitakin) nousua joku 26-29". Onko huiska 3-4 lapainen on melkein testattava. Luulen että 4 lapaisella on parempi ajaa kovaa.

Peräpaino on aina ok. Liiallinen peräpaino voi taas aihettaa omia ilmiöitä, mutta ei tässä sinun tapauksessa. Hyvät trimmi levyt voi olla paikallaan jos meinaat tosissaan kovaa ajaa. Tolla sun koneella on ajettu joskus meilläpäin eriveneellä tosin reilu 120 km/h.
Puhutko muuten maileista vai solmuista?

http://sites.mercurymarine.com/portal/page?_pageid=126,49901,126_49907&_dad=portal&_schema=PORTAL

Joo sulla on ne QL trimmit joten sellaisia trimmejä en tarkoittanut. Kuva liitteenä. Se reilu 120km/h on ajettu kanssa 19 jalkaisella veneellä.
Hempelin edustajat tietää ton maalihomman ainakin, joten niiltä on hyvä kysellä veneenmaalaus neuvoja.
Käy kattoo mun www sivut. Siellä on sun venestäkin kuvia.

Jos kiinnostaa vain huippunopeus, on painopisteen parempi olla niin takana kuin mahdollista. Raja tähän tulee vain tamppauksesta. Nopea liukuva vene on sitä nopeampi, mitä korkeammalla keula on, mutta nopeudesta ja pohjan V-kulmasta riippuen jossain tulee vastaa se kulma, jonka yli vene ei voi edetä tamppaamatta. Mitä pienempi V-kulma ja mitä suurempi nopeus, sitä alempana keulan on pakko olla, mutta muista, että tavoite on kuitenkin tuo tamppausraja.

Pohjan pitää olla sileä. Sisävesillä on entistä tärkeämpää, että pohjassa on suoja osmoosia vastaan eli epoksiprimeri. Kannattaa siis sellainen laittaa, jos sitä ei jo ole myrkyn alla.

Trimmeillä pidetään keula alhaalla, jotta veneellä pystyy ajamaan hiljaisempiakin nopeuksia ja niillä myös pidetään vene sivusuunnassa suorassa sivutuulessa tai vinossa painojakaumassa. Huippunopeutta haettaessa trimmit olisi syytä olla irti vedestä, sillä ne jarruttavat.

Suurilla nopeuksilla (no vaikkapa yli 30 kn alle 8 m veneillä), rungon vastus muodostuu pääosin kitkasta (sekä suoran vesikontaktin, että roiskeiden). Kitka taas riippuu pääosin märkäpinta-alan suuruudesta, joka taas riippuu kulmasta. 4 astetta on jo paljon. Tuolla alkaa jo tamppaaminen vähänkin nopeammalla veneellä ellei V-kulma ole varsin suuri.

Liukuvan moottoriveneen vastuksen laskennalle löytyy suorat ohjeet julkaisuista. Pioneerina on ollut Savitsky, jonka nimellä laskentasysteemi kulkee. Yksinkertainen versio tuosta löytyy myös netistä: http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

Pikaohjeena: Beta on pohjan V-kulma, LCG on pituussuuntainen painopiste peräpeilistä ja VCG pystysuuntainen. Epsilon, a ja f määrittävät potkuriakselin työntöpisteen, mutta ne voit alussa jättää nolliksi. Porpoising on tamppaaminen ja siitä näet ollaanko stabiililla alueella vai ei.  Tuo porpoising-käyrä tosin piirrretään tuossa hiukan hämäävällä x-akselilla, jossa käytännössä nopeus on sitä suurempi mitä enemmän ollaan vasemmalla. Kokeile muuttaa LCG:tä

Itse olen tehnyt ohjelman, jossa on täydellinen Savitsky-menetelmä (huomio myös ilmanvastuksen ja roiskevastuksen). Tuollaisen voi tehdä ihan Savitskyn julkaisujen pohjalta.

Sen tuloksena esim. Buster XL:n optimitrimmi on 4,2 astetta (korkeampi tamppaa) 30 kn vauhdissa, jolloin kokonaisvastus n. 2000 N, josta pohjan kitkan osuus 1000 N, ilmanvastus 160 N ja vetolaitteen vastus 160 N. Jos painopistettä siirtää metrin eteenpäin, tippuu kulma 2,6 asteeseen ja kokonaisvastus on yli 2500 N. Vauhdin kasvaessa kitkavastuksen osuus kasvaa ja samalla keula painuu luonnostaan alaspäin lisäten ongelmaa.

Sitten kun tuo Buster XL menisi 55 kn samalla painopisteellä kuin 30 kn vauhdin optimi olisi sen trimmi 2,8 astetta, kokonaisvastus lähes 4000 N, josta rungon kitkavastus 2800 N, vetolaitteen vastus 500 N ja ilmanvastus 500 N. Huomaa, että noi on yhteensä käytännössä sama kuin kokonaisvastus eli rungon kannattaminen ei enää tuossa vauhdissa aiheuta merkittävää vastusta. Konetehoa tarvitaan n. 230 hv (riippuu tietysti paljon potkurista).

Jos painopistettä siirtää 0,5 m taaksepäin trimmikulma on 3,8 astetta ja kokonaisvastus  600 N pienempi (kitkavastus pieneni 650 N, ilmanvastus kasvoi 50 N). Konetehovaade enää 190 hv.

Noin suurta eroa tuskin pystyy kompensoimaan koneen trimmillä.

Ohjelma ei huomioi ilman aiheuttamaa nostovoimaa, joka tosin lienee olematon veneillä, joita ei erityisesti ole suunniteltu siihen.

b on pohjan leveys takana. VCG ei ole kovinkaan oleellinen suurre tässä laskennassa. Veneestä riippuen se voi olla jossain kannen korkeudella tai selvästi alempana.

Tarkoitatko tamppaamisella samaa ilmiötä mitä myös laukkaamiseksi kutsutaan vai onko kyse jostain muusta?

Kyllä se nopeus alkaa laskemaan kun trimmaa keulaa liian ylös. Olen elänyt siinä uskossa, että ilmanvastus olisi se mikä hidastaisi?

http://www.youtube.com/watch?v=efIj7UvFIRE

Kyseessä siis swingi jonka pystyy trimmaamaan yli kunhan vauhtia on tarpeeksi. Varmasti vähän huono esimerkki siinä mielessä, että lienee yksi niitä harvoja perusveneitä joissa tuota ilman aiheuttamaa nostovoimaa käytetään ainakin jossain määrin hyväksi...

Video on jo vanha, aika paljon erilaisia säätöjä sittemmin kokeiltu. Vauhtia on saatu vähän lisää ja sellainen hauska huomio tehty, että sopivalla (tai paremminkin sopimattomalla) setupilla laitteen saisi vedettyä ympäri. Onneksi ei ihan ehtinyt saada omakohtaisia kokemuksia tästä. 

No, oma veneeni sai n. 5 solmua lisää vauhtia pakosarjojen vaihdolla. Liekö tehoa tullut hieman lisää, mutta ainakin perältä lähti kymmeniä kiloja pois. Erikoista on se, että "taloudellisen" matkanopeuden alue laajeni samalla, kulutus meripeninkulmaa kohden on melko sama välillä 27 - 41 solmua, pienimmillään 34-36 ja 40 solmua.

Maksiminopeudella keulaa ylöstrimmatessa loppuu potkurista pito eikä vene ala vielä laukkaamaan. Nyt paikoillaan on tuo vanha Raker 24", siinä tuntuisi olevan huomattavasti vaatimattomampi kyky sietää trimmiä kuin tuossa toisessa, 22" RakerII potkurissa. Ilmeisesti ensi kesäksi on siis hankittava kolmas teräsrusetti. Nyt pohja on kuin perunapelto (oikeasti) ja kun sen saa tasaiseksi, niin jää kevyeksi tuokin. Nyt kiertää käytännössä maksimit tuolla 24" rusetilla. Mikä olisi paras potkuri tuollaiseen raskaahkoon 5,9m purkkiin jonka nopeusalue on kahta puolen 60 solmua? Vene on melko raskas, ajopaino tankattuna, ankkureineen ja miehistöineen varmaan n. 1500kg, ja selvästi tarvitaan potkuri jolla saa keulaa kammettua ylemmäs.

Älä ensimmäisenä mene kauppaan, jos pohjaa parannat. Kun vedenvastus pienenee niin potkurin luisto vähenee myös ja hyvällä tuurilla vanhat potkurit voi pelittää. Raker lienee pätevä huiska myös jatkossa, nopeusalueesta päätellen. Vertailtavuus on myös tärkeä. Toisen merkkisillä/mallisilla on aina hivenen eri ominaisuudet..

Kuten Joakim tuolla alussa kirjoitti; nopein tapa edetä ei ole älytön leija... vaikka se on ehkä näyttävin. Jos trimmillä väkisin kampeaa keulaa ylös sen on pakko viedä energiaa -olis hauska lukea Joakimin ajatuksia (laskelmia) "ylitrimmauksesta" suhteessa siihen asentoon johon venen luonnollisesti hakeutuu.

Savitsky kehitti tämän laskennan suurille ohjusveneille ja epätarkkuudet tällaisissa pikkuveneissä ovat melkoisia. Kyllä tuolla silti painopisteen ja pohjan leveyden sekä jopa nousulistojen paikat saa arvioitua alustavasti. Mikään ei kuitenkaan korvaa koeajoa. Wobblausta tapahtuu kyllä millä tahansa ylitehoisella veneellä kun trimmaa tarpeeksi ylös ja heittää vähän perää puolelta toiselle. Siihen ei sitten auta kuin kaasun tiputtaminen. Laukan saa kuriin trimmaamalla alas tai siirtämällä painoa eteen. Tuo porpoising on myös aika epätarkka tuossa laskennassa, lähinnä suuntaa-antava. Ajamista ei silti korvaa mikään.

Laskeskelin tässä tekemälläni plaanaavan veneen nopeusennusteohjelmalla, että painonlisäys kasvattaa plaanaavan veneen kulutusta noin 85% ja pohjakulman lisääminen noin 25%, eli jos paino kasvaa 10% niin kulutus eli vastus 8,5% ja pohjakulman lisääminen taas 10% (vaikka 20 asteesta 22een) lisää polttoainemenekkiä eli tehon tarvetta 2,5%. Pohjan leveys on taas merkittävä tekijä, joka vaihtelee suuresti, jotta optimaalinen kulkuasento ja tehokkuus saavutetaan. Laskelmissa käytettiin optimaalista pohjan leveyttä, jolloin kulkuasento oli noin 4-5 astetta (kölilinjan kulma, eli trimmi). Tavallaan nämä paino ja pohjakulma kulkevat käsi kädessä, koska suurempi pohjakulma tarkoittaa samalla pohjan leveydellä suurempaa uppomaa. 

Nämä lasketut veneet olivat 25 solmulle optimoituja 2,0-2,1 metrin pohjaleveydellä olevia monohedron-tyyppisiä runkoja, joiden painot vaihtelivat 2000...2400 kilon välillä. Pohjakulmat 16 ja 18 astetta (keskiveneellä). Optimaalisin yhdistelmä oli yllättäen 16 asteen pohjakulma 2000 uppoumalla ja 2,0 metrin pohjaleveydellä. Veneet pysyivät laskennassa juuri laukkausrajan alapuolella tällä nopeudella 

Onkos moottorin asennuskorkeudella vaikutusta keulan pompottamiseen?
Oma 60-luvun melkein tasapohjainen pulkka aloittaa pompottamisen 3/4 kaasun jälkeen.
Tuommoisessa tuulilasiveneessä kun ei voi siirtää itsekseen ajaessa painoa taakse kun ei enää yllä ruoriin
Alas trimmatessa alkaa vene ikäänkuin kyntää ja ajaminen on kuin mikroautolla, pienikin liike ruorista aiheuttaa teräävän liikkeen.
Ei mulla nyt pakottavaa tarvetta kaasu pohjassa ajoon ole mutta olishan se kiva huiput testata