Cleaver ei juurikaan tarjoa bowliftiä ja sopii keveisiin veneisiin, jotka on muutoin trimmattu kulkemaan oikeassa asennossa.

Chopper on pitävämpi/isompilapaisempi ja toimii paremmini "painavammissa" vehkeissä.

En tiedä onko totta muutoin kun mun päässä, mut chopperi tuntuu paljon helpommalta ajaa..

Kisahuiskat ei varmaankaan ole vakioita...

Tuolla luettavaa 3 ja nelilapaisista -huom. ei tarkoita että noi olis yleispätevästi hyviä kaikkiin- Veneestä riippuen. Monien kehuma Ballistic ei juuri hurraa huutoja ansainnut.

http://www.bwbmag.com/output.cfm?id=1083529

eihän hyvää tarvitse muokata

10 x 18 Chopperin saa kokeiltavaksi (myös myytävänä). Ei tarjonnut 11 x 18 Cleaveria parempaa suorituskykyä.

Piti oikein tarkistaa millä korkeudella se oli.. Eli tämä setuppi, mutta Ballistic potkuri.
Edit: vanhaa virhettä en ala korjaamaan, Olkoot!

Laser II potkureita kehutaan aina nopeiksi ja suorituskykyisiksi, mutta ne isompiin koneisiin. Onko Laser tai vastaavia potkureita 50-70hp koneisiin? Keulannostokykyä pitäisi saada kyllä lisää? Märkäpinnan lyheneminen auttasi kyllä itselläkin varmasti pari solmua. 

Tässä on jotain potkureista (ruotsiksi) varmasti osaavalta kirjoittajalta: http://pellinge.fi/fresegustafson.com/prop.htm

Minä en ole koskaan ajanut Chopperilla, mutta erilaisilla Cleavereillä kylläkin. Niissäkin on merkittäviä eroja bow-liftissä. Kun luokkasäännöt kieltää moottorin noston korkealle, uskoisin, että sopivan halkaisijan, lapapinta-alan ja lapojen lukumäärän etsiminen on varsin ratkaisevaa. Mun vene/kone yhdistelmässä (TG-Marin + Yamaha 40) 10" halkaisijainen cleaver toimi paremmin potkuriakseli vielä selkeästi pohjan alapuolella, mutta korkeammassa asennuksessa taas 12" oli vielä selkeästi nopeampi ja sitä kannatti nostaa sellaisiin korkeuksiin, ettei 10" potkurilla olisi enää päässyt plaaniin. 10" potkurin korkeusasetuksella 12" potkuri tarjosi hurjan bow-liftin eikä ylemmälläkään korkeudella bow-lift ollu ongelma, enemmänkin veneen laukkaaminen.

Vaikka säännöt kieltävätkin koneen noston korkealla, kannaattaisi ehkä kokeilla. Oppii ymmärtämään miten potkurin toiminta muuttuu. Koneen korkeus on kuitenkin hyvin tärkeä parametri nopeutta haettaessa.

Kaipa ne 70/80-luvun hurjat vauhdit Argo 16:lla on tehty Cleaverillä ja pääasiassa Cleavereillä näyttää Gustafssonitkin ajelleet. Varmasti siis Cleaver toimii Argo 16:ssa, jollaista munkin vanha Cleaver nykyään kuljettaa pitkälti yli 50 kn, toki selvästi puhdikkaammalla koneella ja potkuriakin on muokattu.

Mielestäni veneen suunnittelu/asetus on pielessä (pohjanmuoto, nousulistat, painonjakauma, nopeusalue jne), jos bow-liftiä kovasti tarvitaan. Keulan kampeaminen väkisin ylös on hukattua energiaa, johon ei ole varaa varsinkaan pienillä koneilla.

Onks nää nyt sitten tällä hetkellä Suomen Offshorekilpaveneissä "INN" ?
http://www.hydromotive.com/
Ja nää "OUT" ?
http://www.mercuryracing.com/propellers/3bladecleaver.php
Mie en voi ymmärtää tätä! Laitetaan jotkut perhevenepotkurit kilpureihin ja viskataan maailman parhaan kilpapotkurivalmistajan huippupotkurit mäkeen?? Nyt on jossain pahasti vikaa !

Totta on tietysti se, että paras vaihtoehto on se, että saa ainakin 5-7 hyvin erilaista potkuria kokeiltavaksi ja se millä ottaa gps:llä eniten vauhtia k.o. olosuhteisiin, on paras kisakäytössä, koska kilpailuissa kovin nopeus ratkaisee, kuinka korkealla on podiumilla. Jos kerran hydromotiveilla kulkee koviten, niin ei sille sitten voi edes Mercury-tehtaan kilpapotkuri-insinööritkään mitään. Siinä tapauksessa Hydromotiven inssit on vielä taitavampia! Jos tilanne on tämä, niin nyt joka jannun pitää tehdä tilaus rapakon taa ja tilata ebayn kautta, ja mitä niitä nyt nykyään kaikkia onkaan, pelkästään Hydromotiveja, kun kerran kilpailijat saavat niillä kovimmat huiput!

Kisoissa isoissakin luokissa sijoitus kärjessä kisan aikana vaihtuu välillä muutamaankin kertaan, kun joillain aallokkoisemmilla tai tyynemmillä osuuksilla toisilla kulkee kovempaa, kuin kanssakilpailijoilla. Joillakin veneet kevenevät kisan loppua kohti, kun bensaa palaa pois ja vauhti kasvaa. Voi olla, että nopeimmalla keskinopeudella päästään ihan kärkisijoillekin tai jopa voittoon, mutta on käynyt niinkin, että "takaa" tulee joku kovaa "ohi", ja ajaa ruutulipulle ekana. Sitten ei auta, kuin mennä luiskalle kattomaan veneitten ylös nostoa, ja toteamaan kenellä on pyöreälapainen Hydromotive, ja kenellä on veitsenterävälapainen huippu-Mercuryn tai muun valmistajan cleaver. Eli tarkastetaan kolmen ensimmäisen potkurityyppi, ja sitten tehdään tilastoja. Jos näin tehdään kaikissa Suomen offikisoissa kesän mittaan, niin saadaan syksyllä tilastot, millaisilla potkureilla on ajettu eniten kärkisijoja, oli sitten keskinopeudet olleet millaisia hyvänsä! Ps. en miekään ole asiantuntija, enkä kisakuski, mutta mie oon seurannut matkakilpaveneilyä 1960-luvun loppupuolelta aina nykyhetkeen. Jos joskus Suomessa televisioidaan Offikisat suorina lähetyksinä, niin haen varmasti TV-selostajan paikkaa
T: Anssi ;- mutta ei Kukkonen

Jos ei mene kannentiiviste,- sula mäntä,- häviä potkurista lapoja,- lopu bensa,- sytkäboxi hajoa,- mene rikitiiviste,- aja tukkiin,- aja aaltoon ja ponttooni/keula halki,- jne.jne. - (ennen maaliviivaa). Mutta luiskalla kilpailun jälkeen tarkastus kärkiveneisiin; "Cleaver vai Chopper", kuten topikin otsakekin kertoo... Niin ja sitten, kun kuitenkin jokaisesta potkurityypistä löytyy 3-4 variaatiota ja "omatekoisia" virityksiä, niin pitää tehdä vissiin "tuomariäänestys";- jokaisen propelin suhteen tapauskohtaisesti!? Mie meen nyt mietiskelemään ja palaan sitten kun keksin miten Suomessa voi parhaiten auttaa vauhtiveneilytovereita. Coming Soon..

Mie olin Kauan sitten;- oliskohan ollut 2003-vuonna täällä meillä Itäsuomessa Saimaalla Imatran Lammassaaressa kuvaamassa offikisoja. Jaije Hägglundilla oli silloin, en varmasti muista oliko Aero-yksirunko, Tintoreera vai muu vene ja Tohatsu-90,( pitää jossain vaiheessa tarkastaa vanhoilta nauhoilta). Vene kulki silminnähden kovempaa ja kovempaa kierros kierrokselta. Oikeassa olet, bensaa kun palaa pois ja vauhti kasvaa, kun vene kevenee. Mutta tämä jäi erityisesti mieleen, kun kaivelin muistin sopukoista. Niin, ja kyllähän siullakin Batboatissa jokkiksessa 2010 viime kesänä vauhti kasvoi, kun oltiin siinä Imatran Lammassaaren isonselän puoleisella kivikkorannalla kisoja kattomassa, myös ihan silminnähden. Näin se vain menee! Vähän offtopic, mutta hyvä veto.

Tämmöinen se miun propeli nyt sitten tarkalleen on, Merc-Race-Cleaver 11x18:  Cleaverillä ei Hävitä! 

Hyvää Raceboat-kesää kaikille Vauhtiveneilyn Ystäville! 

-Anssi-

On;- kumikytkimellä Suomeen tullut ainakin nää cleaverit 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla. Mie ostin tuon potkurin 4-vuotta sitten Jorma Hartikalta, täältä meiltä itäsuomesta, joka on ajanut matkakilpaveneillä 1960-luvulta 1980-luvulle ja hänellä on 40-vuoden kokemus pintapotkureista, kun on voittanut niillä lukuisia matkakilpavene mestaruuksia, sekä ratavenemestaruuksia PM-SM jne. Taitava ja osaava kilpaperämoottorimekaanikko, sekä veneiden optimoija offshore, sekä ratavenepuolelta vuosikymmenien ajan. Ajanut myös maailmanennätyksiä nopeuskokeissa. Vankka tietämys potkuri, vene,-ja konepuolelta... En tiiä, ainakin kun tuolla ajelee, voi tuntea mielessään, kuinka tuonkin miun potkurin kanssa on ajettu matkakilpavenekisoissa yli 100:n veneen voimin 1970-luvulla.  Ps. Miulla on koneella tuhottomasti Suomalaisen Matkakilpaveneilyn historiaa dokumentein, kuvin, kisaosallistumislistoin, lehtileikejutuin jne.jne. Pitää vissiin tehdä jossain välissä niille ihan oma topikki, jossa mie voisin kertoa Suomen Matkakilpaveneilyn historiaa kaikille kiinnostuneille. Niin tosiaan;- tuo Argo-16 E-251 ja kisakone perässä. Pentti ja Harry Fabritius Suur-Saimaan Ajot 1974!  Miun kotisivuilla: http://www.havans-1.webs.com  on paljon kuvia, juttua jne. Suomi Matkakilpavene-historiasta. 

Itse olen vakuuttunut E-Tecin ylivoimasta, joku toinen jostain muusta..

Potkuri on aina kompromissi ja maun mukaan. Mitään hypeä ei yksikään tyyppi ansaitse, erot on pieniä, huipuissa ja matkakierroksilla. Kiihdytyksessä tullee isoimmat erot. Tietty käyttöominaisuuksissa..