Kiinnileikanneen koneen saa kunnostaa ja varustaa valmistajan toimittamalla ylikoko männällä. Kait siitä hiukan saisi lisää tehoa, mutta onko se vaivan ja sen rahamäärän arvoista. Tosiaan potkurin nimellisnousu on 11X18, mutta todellisuudessa nousua on vähän enemmän. Ykspäällä saa trimmattua kierrokset 5500 ja nopeuden 45 solmuun (0% luisto). Kisapainossa sitten kiertää enää 5300..

Kevääksi olen tilannut jo nyt 10X18 Chopperin. Toivon, että kone jaksaisi ottaa vähän enemmän kierroksia menettämättä pitoaan.

setback:n lisääminenhän siirtää painopistettä taaksepäin (karkeasti)

hitaissa vauhdeissa en tunne hyötyä, sillä perä alkaa äkkiä uimaan syvemmällä.

Kyllä siihen jossain tulee raja vastaan. Kone korkeella, reilu setback ja trimmi on Argossa
overiksi mennessään vaarallinen yhdistelmä.
Vedettiin ko yhdistelmä katon kautta ympäri, onneksi selvittiin ämpärillä, koneen kuivatuksella
ja parilla kylkiluulla.....
Paketti hävitettiin sen jälkeen  , toki tehtiin ensin turvalliseksi uudelle omistajalle


-MN-

Potkuriakseli on tällähetkellä 25 - 30mm pohjan alla, eli sääntöjenmukaisella korkeudella kun potkuriakseli ja pohja on yhdensuuntainen.
Mahtaako 9.5" setback vielä nostaa niin paljon keulaa, että perä alkaisi uppoamaan ja samalla kone + potkuri tietenkin.

Kesällä Argossa oli se ongelma, että kulkee liian pitkällä vesilinjalla. Eikä sitä saanut lyhyemmäksi kuin reilulla trimmillä.

Sitä vaan ihmettelin sun kisapätkissä, että eikös kartturi voi siirtyä perään kun on tyyni osuus ja taas kelissä etupenkille. Näin me ainakin aina tehtiin 80 lunun lopulla. Vai kieltääkö nykysäännöt kartturin poistumisen penkiltä ajon aikana?

Muistatko sWaltsu ulkoa, mikä oli pohjan / keulan optimaalinen kulma veteen nähden? Oliko se noin 10 astetta?
Kisaamista V50-luokas on tarkoitus jatkaa.. En usko, että 10cm painonsiirto vielä riittää muuttamaan painopistettä yhtä perseelleen
kuin se oli tämän kesän kahdessa ekassa kisassa. Sen oppisin, että metrin aallokossa on turha lähteä ajamaan jos penkit on peräkkäin.

Kartturin penkille on tällähetkellä paikka ihan edessä (Förby) ja takana missä on 30cm kiskot.
Förby oli ihan ok, pitkä vesilinja mikä olisi lyhentynyt merkittävästi jos kartturin penkki olisi ollut takana,
mutta otettiin varman päälle. Ja huonolla tuurilla joku niistä parista isommasta aallosta olisi voinut päästä yllättämään,
nyt ei ollut mitään ongelmaa ajaa kaasu pohjassa (5300 rpm) kisaa läpitte.

Trimmin käyttöä tässä yritän juuri vähentää jos saisin peräpainolla keulaa ylös.

4-astetta (tästäkin syttyy vielä sota)

Ja ei tarvii kisoissa olla ilman penkkiä. Mutta kyllähän kartturit liikkuu veneissä paljon.
Kuvista kun katselee... niin eripaikoissa sama vene, mutta kartturi seilaa sen minkä voi. Kateissa vielä enempi

4 astetta on jo aika paljon noissa vauhdeissa eli ei välttämättä helposti saavutettavissa. Vaatii painopisteen varsin taakse ja laukkaaminen helposti ongelmana. Vesilinja lyhenee ja vastus pienenee jo aiemminkin merkittävästi. Tässä muutamia arvoja mun Savitsky-ohjelmalla hiukan pienemmällä veneellä 45 kn vauhdissa. Tuo 3.7 on ohjelman mukaan jo niukasti yli laukkausrajan ja isommat kulmat selkeästi yli.

Kulma, vastus, vesilinjan pituus, painopiste perälaudasta
1.5, 1450, 3.4, 1.8
1.7, 1240, 2.7, 1.5
2.1, 1030, 2.1, 1.2
2.6, 850, 1.6, 0.9
3.2, 740, 1.2, 0.7
3.7, 690, 0.97, 0.6
4.4, 660, 0.76, 0.5
4.9, 650, 0.66, 0.45
5.7, 650, 0.54, 0.4
6.9, 670, 0.41, 0.35

Kohtauskulman kasvattaminen ei upota perää vaan päinvastoin syväyskin pienenee. Tietysti kannattaaa kokeilla vaikkapa apukuskilla eri painopisteiden vaikutusta ennen pysyvämpiä muutoksia. Aiemmasta esimerkistä:

Kulma, rungon suurin syväys
1.7, 0.086
2.6, 0.071
3.7, 0.063
6.9, 0.050

Ilmeisesti aika yksilöllistä?

Jyrkkä v-pohja ja "pienet" nopeudet, niin perä vaan uppoaa. => ainakin omissa kokeissa
Kyllähän se alkaa kantamaa, kun vauhtia tulee lisää. Mutta kyllähän semmoinen kovalla kohtauskulmalla oleva pohja on myös aikamoinen jarru.

mitähän 50hv koneilla on ajettu 16 argolla (noilla painoilla?)

Kesällä kun katselin Ruotsin tuloksia niin siellä Argo 16 ajoi muutamassa kisassa keskinopeutena 45 kn.

Painon siirtoa tosiaan, mutta entäs jos ei ole liikuteltavaa painoa? Ainut paino mitä pystyn siirtää on ~80kg kartturi..
Kovassa kelissä kartturin penkki pultataan eteen suoraan vaneriin kiinni, mutta takana on kisko millä jakkaran voi liikuttaa ihan takakanteen kiinni.

Maaliin tullessa painoa täytyy löytyä siis vähintään 450kg koko paketilta. Vene, kone ja miehistö.

Tässä on kevään viimeinen video kun ajoin yksin. Tässä tosiaan ylitrimmasin rajusti, mutta vesilinja lyheni ja koneen kierrokset nousi kokoajan.
Myös nopeus nousi mitä enemmän trimmas. GPS jäi 45 kn @ 5500 RPM.
http://www.youtube.com/watch?v=W3naPADPK0s&NR=1

Tässä Ruotsin tuloksia:
http://svera.org/files/pdf/resultat_vaxholm_offsh_2010.pdf
http://svera.org/files/pdf/resultat_uppsala_race_2_2010.pdf (keskinopeus löytyy sivulta 3 alareunasta)
http://svera.org/files/pdf/resultat_dyvik_2010.pdf
http://svera.org/files/pdf/resultat_roslagsloppet_2010.pdf

J - 59 Dalla Pieta
J - 145 Argo 16

Mutta ei kannata tehdä muutoksia noiden videoiden perusteella missä yksin ajat.
Ota edes 80kg hiekkasäkkejä kyytiin, jos et saa kartturia.

Hei ! Tommy;- mie fundeerasin tota siun uutta chopper-potkuria ja hissin kaveriksi lisää setbackia välipalikoilla peräpeiliin, niin arvelisin vauhdin nousevan 2-4 solmua lisää. Miulla Finnsportissa vauhti nousi 1-1,5 solmua setback telineellä, vaikka Finnssin pohjarakenne ei kovin vauhdikas olekaan. Hyvä, kun jaksat kikkailla, pikkuseikat juuri auttavat, vaikka solmunkin kerrallaan vauhtia haettaessa. Hyvää kisavuotta 2011! Ps. Tossa videossa meillä on jo setbackteline;- painoa mukana varmaan 100kg veneen, koneen, ukkojen lisäksi bensoissa ja muissa tarvikkeissa ja terveisiä vielä sWaltsulle!

http://www.youtube.com/watch?v=95MHkQWHWcA&feature=channel

-Anssi-

Ei ole mitään merkitystä missä kohtaa painoa siirtää, jos paino ei muutu.

Laukkaamiseen ei pitäisi vaikuttaa keino millä kulkuasento saavutetaan eli koneen trimmin korvaaminen painopisteellä ei vaikuta laukkaamiseen, mutta saattaa toki vaikuttaa vauhtiin, joka taas sitten vaikuttaakin laukkaamiseen.

Eikös tälläkin foorumilla Saimaalla ajava Tuoppix kirjoittanut noseconen muutoksista alkuperäiseen perään verrattuna.
Joten ei se suoraan onnistunut... taisiko lopputulos tuottaa lopulta saman nopeuden, kuin orkkisperä?
Onhan perä viimeistelty yms?
Myös reikien muoto ilmeisimmin vaikuttaa, sillä suora reikähän on kamala jarru ==> Scream And Fly sivulla siitäkin juttua.

Tuota vedenoton reikää.... Mitä tässä nyt katsonut vaikka merkun orkkis sportmasteria, niin reikä on miltei suoraan ylöspäin siellä aivan alhaalla... ja muotokin semmoinen, että maalaisjärjellä ei juuri vaikutusta veden virtaukseen. Nyt taas tässä sinun perässä tuo reikä on suoraan eteenpäin, ja aiheuttaa periaatteessa "suoran seinän".

Tuossa vähän ideaa mitä haen...

Eli reijän ollessa pystysuoraan ylös... ei ole semmoinen "seinä" vastassa... ja vedenpainetta kyllä riittää.

Miten tuo veneen pohja? Onhan varmasti suora?
Pienikin kuperuus tekee ihmeitä. Jarruttaa semmoisenaan, ja yleinsä vielä painaa keulaa alaspäin. => jota taas trimmillä koitetaan nostaa ylös... joten voimien taistelu = hukkatehoa

Saako noita pohjien listoja muokata? => niiden muotokin on aikas ratkaisevaa.