1. Näin on ja melko tärkeä toimenpide, ottaa aikaa 1min.
2. Melko nopea toimenpide, ja itse noiden palkeiden kiinnitysklemmareihin puutun joka kolmas vuosi, venhosta riippuen aikaa menee vähän tai kohtuullisesti.
3. Tämän teen joka kesä, vie aikaa samain kuin kohta 1., eli minuutin.
4. Rasvaus onnistuu ulkopuolella olevasta nipasta, tarkastuksen teen kerran vuoteen, sekin ottaa aikaa sen minuutin tai pari.
5. Eipä ole tarvinnut koskaan tehdä, samaa sarjaa kuin jos huoltotyöksi lasketaan 2T-perämoottorin mäntien vaihto...
6. Säilytän veneeni sisällä lämpimässä, mutta glykolit silti sisään, isosta saavista ne menee sisään kuin itsestään, muutama minuutti + Glykolin hommaaminen. Säilytätkö perämoottorisi merisuolat sisällä talvet??
7. Tuo pitää hyvinkin paikkaansa, merikoneissa. Ei huoltokulu, vaan viasta (korroosiosta aiheutuvaa korjausta).

Toki todellisuudessa vetolaitteen huolto vaatii aikaa enemmän kuin nuo muutamat minuutit, mutta ei paljon kuitenkaan. Väittäisin että ei sen enempää kuin ison perämoottorin kanssa värkkääminen, vai jätättekö ne huoltamatta talveksi hankeen??

Itsellä normaali keväthuolto vetolaitteen kanssa ottaa aikaa tunnin, pitää toki sisällään muutakin puunausta. Öljyt vetolaitteesta ulos, mittatikun tilalle nostokorvake, 6kpl muttereita auki ja nostimella vetolaite pois. Tarkastan kumipalkeet ja käsi ylempään palkeeseen sisälle, kannatin-laakeri sormin ulos poterostaan (ei ole varsinaisesti siellä kiinni mitenkään), kunnon arviointi, rihtaustyökalulla linjauksen tarkastus ja työnnän laakerin takaisin paikoilleen. Rasvaa kolmeen rasvanippaan, tiivisteliimaa saumapintaan ja vetolaite takaisin kiinni. Öljyt sisään ja se oli siinä. En oikein jaksaisi tehdä koko hommasta numeroa, nytkin keväällä se oli suorastaan mukavaa kun aurinko paistoi jo lämpimästi...

Lisäyksenä muutama asiaa mitkä minua miellyttää sisäperämoottorissa:

Vääntö, se riittävän kuutiotilavuuden tuoma alavääntö joka aina hymyilyttää kun lingotaan vene liukuun isollakin äijäporukalla...
Äänet, ah niitä soundeja kun selälle päästyään katkaisijasta avaa 2x4" suorien putkien läpät jotta pakokaasut pääsee suoraan ulos ohi vaimentajien.
Painopiste, siellä missä sen pitääkin olla, eli alhaalla. Jos olisi tarjolla yli 400hv perämoottori, niin en ole varma uskaltaisinko ripustaa kiikkumaan sellaista pienen kipponi perään...
Teho, niitä saa käytännössä minkä tehoisina tahansa...
Hinta, 350hv perämoottoreita ei saa edes käytettynä kohtuulliseen hintaan...

Perämoottorin parhaana puolena pidän hissin käyttömahdollisuutta, sekä keveyttä varauksin. Varauksin siksi että se paino on kuitenkin aika ylhäällä ja keveyskin on isossa päässä aika suhteellista. Oma pakettini painaa (kirjatiedon mukaan) 440kg ja tehoa 430hv, joten painoetu jää enemmänkin pienempiin teholuokkiin.

OMG:stä en tiedä, mutta OMC:n KC:ssä se kannatinlaakeri lähtee minulla ihan ongelmitta.

Oma veneeni tulee aina olemaan trailerilla liikuteltavissa oleva DC/ht. Tässä kohtaa paino ratkaisee oman moottorin sijainnin. Taloudellisuus on toinen juttu. Harvalla isolla sisäkoneella pääsee alle litran mailikulutuksiin.

 Nykyisessä veneessäni olen mieltynyt erityisesti vanhansisämoottorin tuomaan lisätilaan. Raissportin vanha volvo on asetettu verkon painoksi ja perämoottorikaukolo takaa mahtavat retkeilytarviketilat "takaluukussa".

Joku mainitsi sisämoottorin mahtavat äänet. Itse kun lyön jonssonista kahvan suoraksi ja trimmaan riittävän ylös...... äänet kuuluu kyllä...

1. Moottorin rihtaus       selvennätkö rihtaus ? ei sano mulle mitään
2. Kumipalkeiden vaihto
3. Vetoakselin nivelten rasvaus
4. Kilen laakerin rasvaus/vaihto      Entäs tämä ?
5. Vetolevyn vaihto, vanha kilahtaa enemmin tai myöhemmin, erityisesti jos kone huonosti rihdattu. Vaihtotyö vaatii moottorin noston pois veneestä.
6. Glykolien ajo koneeseen syyshuollon yhteydessä, jos ei keväällä halua katsella haljennutta lohkoa.
7. +10v ikäisissä koneissa (erityisesti merikoneissa) hapantuneiden pakosarjojen/risereiden vaihto tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Ei sikäli paha homma, mutta euroja palaa.

Lopuksi sanottakoon, että mun sisäperäkokemukset aiheuttivat kroonisen allergian kyseistä moottorikonstruktiota kohtaan ja se vaikuttaa mun subjektiiviseen näkemykseen aiheesta.

Miksi toi vetolevy hajoaa.... jos moottori pääsee irti. Ei kai se muuten voi särkyä. Sielläkö on toi samanlainen vetolevy kuin jenkeissäkin.
Toi oli uutta tietoa. Luulin että teho menee kampiakselilta suoraan vetonivelelle. Pitääpä käsi kirjoja vilkaista löytyykö kuvaa vetolevystä.
Toi kileen rasvaus ja rihtaus outoja nimjä mulle 

Joku kirjoitti hienosti että kuutiotilavuudella saadaan vääntöä, se on olellinen seikka kuormattuna ajettaessa, ei tartte
koko ajan vetää viimestä koneesta kun kulkee. Ja äänet tossa kutosessakin hyvät, vaikka nyt pari mäntää puuttuukin 
Kääntää hyvin katseita järvellä.... luulevat että isompikin tai tehokkaampi vene tulossa 





[/quote]

Rihtaus on moottorin "suoruuden" tarkastus. Rihtaus akselilla, joka on semmonen teräsakseli, kokeillaan että moottori on täysin suorassa ja keskellä kilven laakerin suhteen. Kilven laakeri (grimbal bearing) on vetolaitteen kilvessä oleva laakeri, joka tukee vetoakselia. Kilpi on se osa vetolaitetta, joka on kiinni perälaudassa ja johon "vetolaite" kiinnitetään.

Ps. OMG kuvaa mielestäni paremmin kyseisen firman tuotteita joka myös OMC:nä tunnettiin.

Taas sää typotat... se tunnetTIIN, ne ku meni nurin ku toivat hätäpäissään keskentekoiset FICHT-persveivarit maailman murheeksi.

Tuskin kovin montaa, vetareita viedään jonkinverran. Tässä vertailussa toki kannattanee huomioida, että kovinkaan moni varastettu perämoottori ei ole kokoluokkaa joka on vaihtoehtoinen sisäperälle.

Olisiko varkausvakuutus sitten kalliimpi ulkolaitakoneille, mutta uppoamisvakuutus sisäkoneille.

Eli kyllä niitä juupas eipäs juttuja löytyy suuntaan, kuin toiseenkin.
Mielestäni hölmö koko aihe...
Johonkin tarkoitukseen vaan perämoottori sopii paremmin, kuten pienemmissä vauhtiveneissä. jos 200hv painaa sen 200kg...
Mutta matkajollissa tai muten rauhallisissa veneissä, tai sitten ääripään isommat vauhtiveneet. Niin ei perämoottorista vaan saa tarpeeksi hyötyä.

Itse voisin ajatella sisäperäkonetta perus päiväcruisailu veneeseen / matkaveneeseen, jossa ei vauhti ole määräävä.
Mutta halvaksi ei tule tehdä sikasporttista pikavenettä sisäperällä. Moottoriin ei esimerkiksi saa työläisen palkalla hissiä, joka taasen perämoottoreissa on halpa lisäapu vauhtiin.

Sitten taas osa puhuu painoerosta ja siitä että perämoottorissa se paino kiikkuu ylhäällä... ja sisäkoneessa siellä hyvässä paikassa alhaalla.
No... jos vauhtia on alta 50kn, niin onkos moisella edes väliä?
Itse ajelin 5m veneellä jossa ~200kg möykk perässä ja XL-riki. Kyllä se siellä 50kn:n tuntumassa alkoi tuntua, mutta monta muutakin asiaa siinä jo häiritsi menoa

Hyvin olet jo jäljillä. Rihtaus voidaan suorittaa vain kun vetolaite on otettu pois. Rihtaus akselin saa hankittua esim. lähimmästä sisäperäkoneita huoltavasta/myyvästä liikkeestä, hinnasta en osaa sanoa.

Rihtaus pääpiirteittäin:
1. Rasvaa rihtausakselin pää (moottoriin tuleva) http://venetieto.fi/wp-content/uploads/2010/06/rihtakseli1.jpg
2. Työnnä akseli kilven laakerin läpi koneeseen. http://venetieto.fi/wp-content/uploads/2010/06/rihtakseli3.jpg
3. Tarkista rasvaan tulleet jäljet http://venetieto.fi/wp-content/uploads/2010/06/rihtakseli2.jpg
4. Säädä moottorin korkeutta tai suoruutta jälkien perusteella ja toista kohdat 1-3 kunnes akseli liikkuu kevyesti.

Moottorin korkeutta säädetään kiinnityspisteiden pulteilla ja sivuttain kiinnityspisteitä siirtämällä. Lähinnä ongelma on kumityynyjen väsyminen, jolloin moottori alkaa nojaamaan vetoakseliin ja kilven laakeriin.

Taas on hieman viisastuttu ja saatu sellaista tieto, että uusia kilven laakereita ei tarvitse/pysty rasvaamaan. Tuli tovi ihmeteltyä uuden laakerin käytöstä kun ei rasva mennyt millään sisään 

Hyvin olet jo jäljillä. Rihtaus voidaan suorittaa vain kun vetolaite on otettu pois. Rihtaus akselin saa hankittua esim. lähimmästä sisäperäkoneita huoltavasta/myyvästä liikkeestä, hinnasta en osaa sanoa.

Moottorin korkeutta säädetään kiinnityspisteiden pulteilla ja sivuttain kiinnityspisteitä siirtämällä. Lähinnä ongelma on kumityynyjen väsyminen, jolloin moottori alkaa nojaamaan vetoakseliin ja kilven laakeriin.

Muutenhan toi on selvää, mutta jos moottori ja perävetolaite sisäpuolelta pultattu yhteen, niin miten sen on mahdollista
liikkua jos ei pultit kerran aukea. Senhän täytyisi liikkua koko pakettina sekä moottori ja vetolaite yhdessä.
Sen nyt ymmärtää jos kumi tyynyt väsyy mut tilannehan olisi sama. Eihän auton moottorin linjakaan muutu vaihdelaatikkoon
nähden jos pultit ovat kiinni. Vetolaite kiinni peräpeilissä ilmeisesti pultattu ja toiselta puolelta siihen moottori vedetty kiinni.
Jos tuossa välissä olisi joku vetonivel moottorin puolessa ja moottori kumi tyynyjen varassa ja vetolaite erillään niin sitten ton liikkumisen
ymmärtäisi paremmin.
Parhaiten toi selviää ensi kesänä huoltaessa kun käytän vetolaitteen irti.

Vetolaite ja moottori ovat erilliset paketit, eli ei ole ollenkaan samanlainen kiinnitys kuin auton vaihtestossa ja moottorissa.
Tässä kuva vetolaitteen sisäkilvestä http://venetieto.fi/wp-content/uploads/2009/12/vetolsis%C3%A4.jpg
Moottori siis nostetaan kuvassa olevien pulttien varaan, joiden korkeutta voidaan säätää. Kuvassa on myös vetoakseli näkyvissä, sillä vetolaite oli paikoillaan. Moottorissa on myös kumikannakkeet sivuilla joista voi myös säätää moottorin asentoa (suoruutta jne..)

Sisäperiä ja vetareita on erilaisia ja esim. vanhemmassa Volvossa ei homma toimi aivan noin mutta periaatteessa samat toimet, vetari irti, palkeiden vaihto ja takaisin kiinni.


Samoin tämäkään ei ole yleispätevä kuva. Edelleen vanhemmassa Volvossa moottorin etupää on tyynyillä ja takapää kilven varassa.