Bayliner on jenkkien halpismerkki ja melkeinpä mikä vaan muu merkki on (ainakin mielikuvissa) laadukkaampi. Rinkeristä en osaa sanoa sitä enkä tätä.

Sellaisia keskitason jenkkimerkkejä ovat esim. Sea Ray, Wellcraft ja Grady White. Laatumerkkejä ovat esim. Fountain, Blackfin ja Boston Whaler. Noita laatujenkkejä ei juurikaan Suomesta löydy, mutta esim. Sea Ray voisi olla aika hyvä valinta, on aika hyvin tunnettu ja tunnustettu merkki Suomessa.

Tosin yhden Baylinerin omistaneena voisin sanoa sen olleen ihan hyvä vastine rahalle.

Kipparilehdessä oli jokunen aika sitten vertailu, jossa nämä kaksi merkkiä juuri vertailtiin. Vertailu lienee keskustelun aloittajallekin, koska siinäkään ei ylivoimaista lvoittajaa löytynyt. Ehkä beikku hiukan kätevämmäksi löydettiin, mutta varsinaista laadukkuutta siinä ei vertailtu.

Antsun kirjoitukseen viitaten on ymmärrettävä ero Aquador laadukkuuden (eli kiiltävät puupinnat yms) ja todellisen laadukkuuden välillä.

Todellisen laadukkuuden huomaa sitten yleensä rakenteiden tukevuutena, toimivuutena.

Tässä tapauksessa kavisin katsomassa ja mahdollisesti koeajamassa (perheen kanssa) molempia veneitä ja jos ei hintaetu ole jompaan kumpaan suuntaan merkittävä, niin ottaisin ihan fiilispohjalta. Monesti tasaväkisten veneiden kohdalla kaupan ratkaisee kauppias joka todella haluaa kauppaa.

Voi olla noinkin, mutta joskus on mieleen hiipinyt ajatus, että halutaan näyttää miten hyvin menee

Pitää sen verran korjata, että Baylinerien huono maine taitaa periytyä melko pitkälti 80/90-luvun taitteesta, jolloin nousukauden huumassa niitä myytiin enempi mitä tehtaat puskivat ulos. Nykyiset Baylinerit eivät liene niin heikkoja esityksiä enää tänä päivänä.

Boston Whaler ja Bayliner tulevat jopa samasta konsernista. Tosin edustavat (ainakin imagollisesti) kahta eri ääripäätä laadussa tai ainakin arvostuksessa.

Veneiden ja miksei muidenkin vekottimien ja vehkeiden laadusta puhuttaessa on syytä myös muistaa markkinat, jonne kyseinen vehje on suunnattu. Jenkeissä esim. veneet on selvästi halvempia mitä Suomessa ja siksipä voi olla, että tyypillisen jenkkikuluttajan ymmärtämä laatu voi olla hyvinkin erilainen mitä suomalaisen veneenostajan mielestä. Jos vene maksaa suomessa 60000€ ja jenkeissä sama vene 40000$, niin voi kuvitella, että suomalainen kuluttaja ikäänkuin kuvittelee saavansa parempaa laatua. koska tuotteen hinta on täällä selvästi kalliimpi mitä jenkkilässä. Tuloerot vielä entisestään kasvattavat saman venemallin hintaeroa suomessa sekä jenkeissä. Tästä päästään siihen, että toinen voi olla ihan tyytyväinen jos tuote kestää viisi vuotta, mutta toinen olettaa sen kestävän vähintään kymmenen ja on hyvinkin tyytymätön jos tuotteeseen tulee vikoja sinä aikana. Tästä päästään laadun määrittelyyn joka ei ole ollenkaan yksiselitteinen asia.

Tutustuessani uuteen veneeseen koitan selvittää sen todellista laatua seuraavin konstein:

1. Kopistele veneen laitoja sekä pohjaa ja yritä selvittää veneen rakenteellinen lujuus. Jos laita tuntuu jämäkältä eikä anna juurikaan myöten niin ihan hyvä. Veneen rakenteellinen lujuus on yksi tärkeimpiä veneen ominaisuuksia ja sitä on erittäin hankala ja kallis, usein jopa mahdoton lisätä jälkikäteen. Tämä on ehkä kaikkein tärkein kriteeri laatuvenettä etsittäessä.
2. Veneen ulko- ja sisäkuoren liitos. Jos osat on kiinnitetty toisiinsa pultti-mutterilla, niin hyvä. Jos käytetty peltiruuvia tai popniittiä, niin valmistaja mennyt siitä mistä aita matalin.
3. Veneen "lasit". Jos materiaalina käytetty karkaistua lasia, niin hyvä on. Jos lasit ovatkin muovia, niin taas on säästetty.
4. Sähköt yms. Veneessä käytettyjen sähköjohtojen tulisi olla tinattua monisäikeistä marine-laatuista piuhaa ja liittimien tulisi olla laadukkaita puristuskiinnityksellä olevia. Centin abikot ei kuulu laatuveneeseen. Plussaa vene saa myös siitä, jos siinä on laadukas sähkökeskus sijoitettuna fiksuun paikkaan (=lähelle kojelautaa) ja sieltä löytyy vapaita paikkoja lisälaitteille. Yleisesti ottaen veneiden sähköt on aivan persiistä tehtaan jäljiltä.
5. Veneen itsetyhjennys. Tämän tulee toimia aina ja veneeseen ei saisi tulla raskaastikaan kuormattuna vettä itsetyhjennysaukkojen kautta. Tätä on kylläkin vaikea todeta messuilla. Vaikka vene olisi itsetyhjentyvä niin onko siinä pilssipumppu? Pilssiin ei tulisi päästä vettä missään oloissa, mutta jos kuitenkin pääsee, niin miten sen saa sieltä pois?
6. Helat, saranat, kaiteet ja muu sellainen. Kaikki tuollaiset osat tulisi olla haponkestävää kamaa ja ne pitäis olla asiallisesti kiinnitettyinä haponkestävillä pulteilla, muttereilla ja sopivilla aluslevyillä. Popniitit ja peltiruuvit eivät ole laatuveneen kiinnistyosia. Myöskin veneen kaiteet tulisi olla jämäkästi paikoillaan ne eivät saisi juurikaan heilua ja knaapien tulisi olla riittävän isokokoiset. Kaiken veneessä olevan varustuksen tulisi olla lujasti kiinni, muuten osat hötkyilevät aallokossa ja jossain vaiheessa irtoavat itsekseen. Jos jokin osa kuitenkin löystyy, niin pääsetkö kiristämään sen kiinnysruuveja helposti vai onko osa kiinnitetty tehtaalla veneen sisäkuoreen ja siksi mahdoton tehdä asialle yhtään mitään irroittamatta sisäkuorta/rakentamatta huoltoluukkua.
7. Polttoainetankki tulisi olla rosteria ja sen olisi hyvä olla irroitettavissa ilman veneen sisä- ja ulkokuoren irroittamista toisistaan. Vähimmäisedellytys on järkevässä paikassa oleva huoltoluukku, jonka kautta tankin pääsee ainakin puhdistamaan. Tankin huohotusletkun tulis myös olla tankin ylimmässä kohdassa, jotta huohotin ei sylje polttoainetta tankkauksen loppuvaiheessa.
8. Sähköjohtojejen ja kaapeleiden läpiviennit ja putkitukset. Mieti kuinka helposti saat vedettyä veneen perästä esim. kaikuluotaimen anturan piuhan kojelaudalle. Onko putkissa tilaa lisälaitteiden piuhoille ja pääseekö läpivientiputkiin helposti käsiksi. Mieti jos laitat veneeseen vaikka hydrauliohjauksen ja autopilotin. Saatko vedettyä noiden laitteiden letkuhässäkät helposti paikoileen käyttäen veneessä olevia asennusputkia.
9. Tuulasinpyyhin. Laatuveneessä on vakiovarusteena pyyhin molemmilla puolen tuulilasia. Monesti vain kuskinpuolella on pyyhin ja se toinen on lisävaruste. Saako kyseiseen vehkeeseen yleensäkään varasulkia.
10. Veneen ohjauslaite. Hydrauliohjaus kertoo laadusta ja isommissa veneissä tehostettu ohjaus tekee veneilystä mukavaa.
11. Veneen kojelauta. Onko siellä tilaa lisälaitteille, näkeekö veneen alkuperäiset mittarit kunnolla lisälaitteiden asennuksen jälkeen ja onko jossain kuskinpaikan välittömässä läheisyydessä tilaa merikortille.
12. Venee hytin ja säilytysboksien tuuletus. Onko se järjestetty asiallisesti. Jos ei ole, niin hometta on tiedossa aivan varmasti.
13. Seuraava koskee vain perämoottoriveneitä. Koneen kiinnityspultit, pääseekö niihin helposti käsiksi vai onko pulttien päät jossain luoksepääsemättömässä paikassa polttoainetankin tms. esteen takana.
14. Veneen pohjamuodot. Jos vene on luokitettu vähintään CE-kilven määrittämään C-luokkaan, niin löytyykö pohjasta V-kulmaa sen verran, että sillä voi oletettavasti ajaa metrisessä aallokossa edes jotenkin mukavasti. Aallokkoajoon toki vaikuttaa moni muukin seikka mm. palteet ja nouslisotjen muoto/määrä, mutta tuo V-kulma niistä tärkein. Jos veneessä on lättänäpohja, niin ei venettä ajeta mukavasti kelissä jos se ei paina seitsemää tonnia. Tällä ei tietysti ole isompaa merkitystä jos venettä käytetään pienellä järvellä ja on todennäköistä, ettei keliin jouduta.
15. Lopuksi kysy veneen esittelijältä/myyjädroidilta jotain hankalaa, mutta ei kuitenkaan liian vaikeaa asiaa. Jos hän osaa siihen vastata avaamatta veneen esitettä/kysymättä kaverilta, niin kyseessä saattaa olla laatutuote mitä hän myy. Tämä nyt ei tietysti mitään takaa, mutta oletettavaa on, että laatutuotteen myyjä tietää edes perusasiat myymästään tuotteesta. Veneen esitteessä mainitut asiat voi ostaja lukea sieltä itsekin.

Jos tarkastuslistan jokaisen kohtaan voi merkitä ok, niin nipistä itseäsi pikimmiten ja herää unestasi.