Kyllähän se varmaan laiturinopeutta tuo rutkasti, mutta ajossa ei ole muuta kun rahanhaaskausta.
Kyllähän se vaan totuus on, että reilumpaa moottoria kehiin!

Potkurin hyötysuhde on siis syötettävä arvo tuossa ei laskettu.

Vai tarkoititko miten se on määritelty? Potkurin tekemä hyötyteho on F*V eli työntövoima * nopeus (ko. tapauksessa veneen nopeus) ja potkuriakselilta otettu teho P. Hyötysuhde n=F*V/P.

65-70% on ihan normaali 80% olisi taasen erinomaisen hyvä, tuskin käytännössä mahdollinen ko. tapauksessa.

Ei taida elämä olla noin helppoa. Esim. jos venettä hinataan ja samaan aikaan moottorilla pyöritetään potkuria. Luisto voi olla nolla, vaikka moottoritehoa kuluu potkurin pyörittämiseen. Tällöin hyötysuhde on pyöreä nolla, koska potkuri ei työnnä venettä ollenkaan. Vauhtiveneiden hyötysuhde on muutoinkin aika surkea. Samalla moottoriteholla ja kulkineen painolla päästään maalla ja ilmassa paljon lujempaa

Tarkoitin juuri että miten se on määritelty. Periaate on itsellänikin melkolailla tiedossa, mutta tarkempi "teoria" alkoi kiinnostamaan. http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm löytyi joku kaava ja hieno käppyrä josta jopa ymmärtää jotain (wikipedian kaavat meni vähän jo yli) Seuraavana tulikin eteen että miten saan työntövoiman T ja potkurin pyörimis momentin Q (ilmeisesti potkurin pyörimis vastuksen momentti?) laskettua. Lentokoneiden potkureille sovelletut kaavat ei antanu jostain syystä kovin järkeviä tuloksia tuohon työntövoimaan

Jos sulla Kraunela vielä on epäselvyyttä venees merkissä ja mallissa niin etpä ole ainoa Tuli meinaa tässä ostettua melko saman tyyppinen vene kun sulla. Edellisen omistajan mukaan joku joskus Kemiönsaaressa rakentanut ja tuon on jotkut amikset korjanneet vuonna 2007 projektina koulussa. Oon vertaillu tuota pohjan muotoa ja melko samalta näyttää rungoltaan nää paatit... Voisko olla mahdollista että samalla muotilla tehty?

Tässä vielä kuvia:

http://kuvablogi.com/nayta/2356441/
http://kuvablogi.com/nayta/2356440/
http://kuvablogi.com/nayta/2356442/

Nasan sivuilta löytyi tällainen kaava potkurin työntövoimalle F=½pA(v'^2 - v^2) jossa p=väliaineen tiheys, A=potkruin pinta-ala, v=potkuria lähestyvän väliaineen nopeus ja v'=potkurilta lähtevän veden nopeus. Eli tuon kaavan perusteella kraunelan moottorin työntövoima on: ½*1000kg/m3*0,051m2*(279m2/s2 - 207m2/s2)=1836N. Laskettu tiedoilla: veneen nopeus: 28s, luisto 16% ja potkuri 10,5". Oletettaen luiston olevan suoraan verrannollinen potkurista lähtevän veden nopeuteen. Tämä nyt on ehkä lähinnä ääneen pohtimista...
Alun perin kun mietin tuota hyötysuhdetta (aiheesta kukkaruukkuun) Tuo wikipedian kaava on itseasiassa sama kuin se vetouistelun kaava, vain eri muodossa. Kaavat ovat tottakai karkeita yleistyksiä kuten aina. Nuo kaavat ovat myös yksilapaiselle potkurille ja koska käytössä on yleensä 3 tai 4 lapaisia potkureita täytyy Q:lle (hyötysuhde=) antaa kertoimeksi 3 tai 4, jotka taas pienentävät hyötysuhdetta ja tullaan aika lähelle sitä 65%. Loppu päätelmänä todistin itselleni sinun olevan aikalailla oikeassa. Taisi mennä vähän jo offtopicin puolelle

Kyllä tuo kaava pätee, mutta sen käyttö noin sisältää oletuksen, että potkurivirran nopeus on teoreettinen potkurin nousuun perustuva nopeus. Nuo kaavat eivät sisällä mitään tietoa lapojen lukumäärästä.

Koska saatu työntövoima on yli 2-kertainen todelliseen nähden on selvää, että jotain on pielessä. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että potkuriakselihan oli aika korkealla tuossa 16% luistotilanteessa. Potkuri on siis ollut osittain veden pinnan yläpuolella, jolloin tuo malli ei toimi lainkaan, ainakaan korjaamatta pinta-alaa. Toisekseen potkurivirta tuskin saavuttaa aivan tuota teoreettista nopeutta.

Tässä on johdettu tuo kaava vähän eri muodossa: http://ceprofs.tamu.edu/jzhang/oe402class/Chp6-part1.ppt

Tuo yksinkertainen työntövoimakaava ja siitä laskettava hyötysuhde eivät kuvaa mitään potkuria. Ne kuvaavat mitä tahansa keinoa, jolla ko. pinnan läpi virtaava aine kiihdytetään V->V'.

Mikään näistä ei ota mitään kantaa potkurin lapojen lukumäärään, joka on aika toissijainen juttu potkurin toiminnassa tällä tasolla tutkittuna. Ei ole kovinkaan mielekästä mitata potkurivirtaa ja sitten laskea tuolla kaavalla, kun voi sitten samantien mitata potkurin tuottaman työntövoiman ja vaatiman momentin.

Ei todellakaan ole niin, että jokainen lapa tuo pyörimisvastusta ja olisi yleisesti sitä parempi mitä vähemmän on lapoja. Kaikki riippuu potkurin sopivuudesta ko. tilanteeseen. Joskus 4 tai 5-lapainen on parempi, joskus 2-lapainen. Liian suuri lapapinta-ala (tai lukumäärä) pitäisi näkyä liian pienenä luistona, jolloin potkuri ei toimi tehokkaasti. Nyt luistoa taitaa olla liikaa, jos nyt sitten luistoa edes alkuunkaan tiedetään. Eikös niitä lapojakin muokattu, mikä helposti muuttaa nousua, joka muutenkaan ei ole kellontarkka varsinkaan säädettävissä potkureissa.

Kun nyt yrität käyttää sitä propulsea pintapotkurina luonnollisempi "lapapinta-alan säätö" on moottorin korkeuden muuttaminen. Cleavereiden lavat eivät ole kovinkaan kapeita. Lapojen leikkaaminen on mielestäni se viimeinen temppu, jos muut ei auta. Pintapotkureilla tuo heikko pito lähdössä on tyypillinen ominaisuus. Mulla 10x18 Cleaverillä kierrokset saa paikaltaan lähes rajoittajaan ja vene kiihtyy aika hitaasti kunnes sitten 15 kn paikkeilla potkuri alkaa pitää, kierrokset tippuu ja vene kiihtyy rivakkaasti.

Paljonkos sulla nyt on ollut luistoa moottorin ollessa eri korkeuksilla? Kummalla potkurilla?

Aika pienellä vaivalla teet tuollaiseen veneeseen riittävän korotuksen. Me teimme ensin vajaan 10 cm korotuksen vanhan alumiiniveneen penkistä (2-3 mm alumiinia), jonka taivutummi U-mutkalle ja sisään sovitimme puukalikan. Kiinnitys perälautaan vanhojen moottorinkiinnitysreikien avulla ja kone myös pulteilla kiinni korotukseen. Etupuolella levy tuli moottorikaukalon pohjaan saakka ja takaa vanhojen alapulttien kohdalle. Seuraava korotus oli sitten ~15 cm ja sen teimme kahdesta erillisestä alumiinilevystä, joista etummainen 10 mm ja taaempi 4 mm alumiinia (tuollaiset sattuivat löytymään Kuusakosken pihalta). Väliin tuli taas puukalikka, jonka läpi moottorin pultit menivät.

Mulla ei ole mitään kokemusta Propulsesta ja vastaavista (meinasin kyllä ostaa, kun ClasOhlson myi 75 eurolla), mutta cleaverissä ainakin luisto riippuu paljon koneen korkeudesta. Tosin saa nostaa aika korkealla (potkuriakseli yli pohjalinjan), jotta kierrokset alkaa todella nousta. Jostain välistä löytyy sitten optimi, jolla vauhti on paras. 16% on jo paljon, mutta toisaalta vauhtikin on huono, jolloin luistoa on väkisin enemmän

P=F*V on ihan sitä perusfysiikkaa, joka pätee 100% varmuudella.

Homma menee juuri niin, että SAMASTA TEHOSTA saatavissa oleva työntövoima vähenee vauhdin kasvaessa. Siksi nopeaan veneeseen tarvitaan tehokas moottori, vaikka se on kevyt. Tuollaisen pienen "kilpaveneen" vastus 40 kn vauhdissa on suunnilleen sama kuin 3000 kg uppoumarunkoisen veneen 6 kn vauhdissa. Uppoumarunkoisessa tehoksi riittää 10 hv pienestä vauhdista johtuen.

Sitten kun siihen koneen perään lykätään tietty potkuri (maksimi) työntövoima ei enää hirveästi riipukkaan vauhdista. Potkuri on aikalailla sama asia kuin auton vaihteet. Ykkösellä saa suuren työntövoiman hiljaisiin vauhteihin, mutta 5:lla pääsee paljon kovempaa pienellä työntövoimalla. Iso rekkakin liikkuisi hienosti Corollan moottorilla, jos välitykset olisivat sopivat ja vauhti alhainen.

Työntövoima siis sidotaan potkurivalinnalla. Suuriin vauhteihin tarvitaan jyrkkä potkuri -> työntövoima jää vähäiseksi -> raskas vene ei lähde edes plaaniin.

Jukalla ainakin jossain vaiheessa oli Yamarin 330BR. Tässä toinen samanlainen. Huomaa paljon kevyemmän näköinen kulku, vaikka vauhtiero ei ole suuri sun veneeseen. http://www.kolumbus.fi/mika.latvasto/yamarin/yamarin330.htm

hurjan tuntuisia ajatuksia...
Peliä propulsella, ja samalla vertailua cleaveriin => eikö propulse ja cleaveri ole miltei vastakohdat potkureina, jos vauhtia ajatellaan?

Ei toiminut kaksilapaisena. 23 solmua @ 5500 rpm. Eli luistoa leppoisat 32%. Katkenneiden lapojen puuttuessa tulppasin reiät millisellä alumiinilla sovitettuna lapojen kiinnitysuriin. Ei ihan optimiratkaisu, kuten kuvasta näkyy.

Ettei kokeilusta olisi jäänyt huono maku suuhun, piti niihin kavennettuihin lapoihin tehdä "Lab finish". Ohensin etupuolelta niitä lapoja runsaasti. Huippuja ei lisää tullut, mutta kierrokset laski 5100:aan. Luistoa siis 12 %. Vakiolavoilla ilmennyt potkurin "kiinniottaminen" lähes täydellä vauhdilla palasi, tosin lievempänä. Alle sadan kierroksen lasku yhtäkkiä. Takapenkille hyppääminen kasvatti vauhtia ehkä solmun kymmenyksen tai kaksi.

Mahtaisikohan tuo lapojen kärkien pyöristys parantaa yhtään? Entäs lievästi kolhiintuneen evän viilaus tai "pakotorven" lyhennys?

Samoja lapoja käytetään näemmä pykälää isommassakin ropulssissa 75 heppaiselle asti.

Ei muuten Joakimin laskelmat kovin kaukana todellisuudesta ole. Tuli nyt ensimmäisen kerran kokeiltua osakaasulla ajoa ja tamppaus tosiaan alkoi jossain 23 solmun alapuolella. Nostaisikohan tuo ropelli perää trimmikulmasta huolimatta ja sen takia ei niin lähellä tamppausrajaa olla?

Voisihan sitä vielä repiä toi 3 mm rosterista tehty perälaudan vahvike irti liimauksista ja laittaa palikkaa väliin ja liimata takaisin kiinni. Jos sillä korotuksella vähän saisi vauhtia. Mulla taitaa olla joku optimointifetissi