Täällä kun tuntuu näitä muitakin projekteihin hurahtaneitä olevan, niin laitetaampa nyt pari kuvaa ja jotain juttua omasta ikuisuusprojektistanikin.
Kyseessä on alunperin -99 vuoden Kirri 21 avo- sisäperämalli, johon oli itse tehty vanerista välipohja ja pari pulpettia. Moottorina oli Volvon 5.7 V8 bensakone 280 perävetolaitteella. Venettä oli käytetty kaksi kesää, jonka jälkeen se kulkeutui allekirjoittaneelle. Tästä alkoikin sitten tämä oma ikuisuusprojektini.

Ensin sommittelin veneeseen omaa vaneri/lasikuitu keskihyttiä, jonka teinkin lähes valmiiksi asti, kunnes kuulin että venetyyppiä on alettu parin välivuoden jälkeen taas valmistaa. Marssinkin valmistajan puheille ja tilasin 21 Fish mallin välipohja/takahyttimodulin kattoineen ja luukkujen kansineen. Oma viritys sai poistua ja purin veneen täysin tyhjäksi sekä hioin ja topcoattasin sisäpohjan uudelleen. Samalla tein valmiiksi kalasumpun hyttimodulin etuavotilan lattialuukon kohdalle sekä nostin sisään 150 litran alumiinisen polttoainesäiliön ja hytin lattiaksi tulevan viirapintaisen vesivanerilevyn. Sitten ohjelmassa oli törmäyslistan irrtoitus ja sivukannen,"täkin", sahaaminen irti, jotta sisämoduli mahdutaan tiputtamaan paikalleen. Seuraavaksi sitten valmistunut moduli, johon olin jo sahannut ikkuna- ja ovireiät, sisään ja liimamassalla sekä alapuolelta kuidulla runkoon kiinni. Sitten täkki takaisin paikalleen ja samaten liimamassalla sekä kuidulla sisäpuolelta kiinni.  Ennen näiden kuvien nappaamista ohjelmassa oli vielä ikkunoiden asennus ja katon nosto hytin päälle.

Nyt projekti odottaa tehtaalta veneeseen sopivan perämoottorikaivon valmistumista, venettä kun tehdään myös perämoottoriversiona, tosin yleensä avomallisena tai keulahytillisenä. Kun osa saapuu, sahataan kuvassakin näkyvä sisäperämoottorin konesuojan pätkä pois sekä luonnollisesti perälauta näkee sahaa. Vanhan perävetolaitteen reiän olen jo aikaisemmin tukkinut ja kuiduttanut vähintäänkin riittävällä määrällä mattokertoja umpeen sisältä ja ulkoa.

Moottorikaivoa odotellessa ajattelin kiinnittää tuon pilssissä sijaitsevan 150 litran merialumiinitankin lopulliseen paikkaansa ja tässä paikassa tarvitsenkin nyt apua liukuviin veneisiin kokemusta omaavilta. Tankille olisi kaksi sopivaa paikkaa: joko niin, että tankin keskikohta on hytin etuseinän kohdassa tai sitten vaihtoehtoisesti tankki tulisi aivan perälautaan kiinni, jolloin sen keskikohta olisi noin metrin perälaudan etupuolella. Perään tulee alkuvaiheessa kuvan 170kg painava 115hv Yamahan V4 perätuuppari. Kirrin perä on ymmärtääkseni melko kantavaa mallia. Siispä mihin kohtaan tankki kannattaa laittaa, jotta painopiste olisi mahdollisimman edullisessa paikassa niin, että veneellä pystyisi ajamaan myös hiljempaa ilman kiemurtelua ?

JE

Kiitosta. Pidän sattuneesta syystä itsekkin takakoppiveneistä, joiden seassa tämä Minor 21 / Kirri 21 linja on ehkäpä vielä sieltä nätimmästä päästä. Makuasia tietenkin, koska onhan näissä aina tuollainen tietty työveneen piirre joka ei kaikkia miellytä.

Kyllä hyttiin pystyisi parikin punkkaa tekemään. Joko sivuille tulevat pitkittäiset penkit pitäisi laskea hieman alas ja jatkaa takakannen alle, jolloin syntyisi hyvää tilaa jaloille tai sitten Minorin tyyliin, eli takapenkit ylöskippaaviksi ja nukkumatila lattialle. Itselleni vene tulee mökille yhteysvene-/kalastus-/päiväretkikäyttöön, joten en noita punkkia ole aikeissa hyttiin järjestää. Lähinnä jotain pientä keitintä, jääkaappia ja pientä huussia olen miettinyt pidempien kalastusreissujen mukavoittamiseksi. Toistaiseksi hytti on vielä täysin kalustamaton, eli asia on vielä avoin.

Kertokaapa joku missäkohdin liukuvissa veneissä tuon painopisteen olisi hyvä olla, niin saan iteroitua tuon tankin paikan.

JE

Tämä runko on sisäperämallista, jolloin perään on suunniteltu painava moottori perävetolaitteineen. Pohjassa ei silti taida olla muuta eroa kuin, että köli puuttuu ja perälauta on tuplasti vahvempi. Vene oli erittäin suuntavakaa ennen kuin siitä purettiin tuo V8 ja puurakenteet pois. Tuolloin tankki oli suurinpiirtein nykyisen hytin kohdalla, mutta toisaalta keulakin painoi selvästi enemmän noiden paksujen vanerien ansiosta. Eli perätuupparilla perästä lähtee hyvinkin 100kg pois ja lisäksi vene on kokonaisuutenaan selvästi kevyempi. Varmaan tuon tankin paikka voisi olla paras hytin etukohdalla, vaikkakin se olisi helpompi toteuttaa perään kun letkuvedot jäisivät lyhyemmiksi. Ajatuksena on myös laittaa akku ja sähkökaappi hytin etuseinän "keskimoottori" kopan alle, jolloin tankki tulisi suoraan sähköjen alle mikäli sen laittaa hytin etuosaan. Liekö paloturvalisuusriski vai selviäisikö tuosta vain hyvällä sähkötilan tuuletuksella.

Kirrejä myydään tai ainakin myytiin ennen myös eriasteisina puolivalmisteina, joten varmasti pelkän pohjankin saa. Sellaisestahan tämäkin projekti on alkanut. Valmistaja on Ulvilan lasikuitu, tosin valmiita veneitä markkinoi nykyään joku Nauvolainen firma Cirri nimellä. Suosittelen kyllä kokemuksesta, että ei kannata alkaa keksimään pyörää uudelleen vaan ostaa sitten samantien myös sisäkansimoduli hytillä tai ilman jos projektin kerran aloittaa. Lopputulos on melko varmasti parempi ja kevyempi eikä hintaakaan välttämättä tule paljoa enempää. Vaneri, kuitu, hartsi ja topcoat kun eivät ole ilmaista nykypäivänä.

JE

Menee vähän asian vierestä mutta tällainen juttu kiinnostaa:

Osaatko arvioida tuon moottorinvaihdoksen vaikutusta veneen suorituskykyyn / kulutukseen?

Voisi kuvitella suorituskyvyn hiukan laskevan verrattuna v8 sisäperään mutta toisaalta sitten varmaan tuolla
Yammulla matka taittuu pienemmällä kulutuksella? Mahtaako ero suorituskyvyssäkään olla lopulta merkittävä,
sillä perätuupparin hevosethan lasketaan potkuriakselilta?

Kannattaa varmaan ainakin kokeilla vastaavalla massalla kiviä ennenkuin tekee/ostaa tankkia.

Tankki on valmis ja muotoiltu pilssiin sopivaksi, eli edestäpäin tankin pohja on "V":n mallinen. Tankin saa kiinni helposti oikeastaan mihin tahansa kohtaan venettä, tosin ei enää keulaan, jossa on nyt tuo kalasumppu. Laittanen tankin suositustenne ja omienkin ajatusteni perusteella tuohon hytin etuosan kohdalle, eli siihen missä akseliversiossa on moottori.

Akselivetoisen fishin max tehosuositus on tuo 105hv. Akseliversio käyttäytyy ajossa kuitenkin hyvin eritavalla, varsinkin kurveissa (kallistuu ulkokurviin), jolloin yli 105hv ei välttämättä ole kovin järkevä teho. Tämä sisäperä-/perämoottoriversio on pohjaltaan ihan eri vene. En ole varma mikä on virallinen max. teho, mutta ainakin tehtaan valimiiksi tekemässä etuhytillisessä versiossa oli 150hv nelari jamppi asennettuna. Omassa veneessäni aikaisemmin ollut V8 oli tehoiltaan jossain 220hv maisemissa, mutta potkuri oli optimoitu vetotehtäviin, koska veneellä vedettiin nuo pari kesää lainelautoja ja veneessä oli kyydissä vielä lisäpainoja. Huippuja siis tullee tuolla 115:lla normaalilla potkurilla arviolta melko lähelle saman verran, arviolta jossain 32-35 solmun välillä.
Kulutuksen odottaisin asettuvan tuollaisella 20 solmun marssivauhdilla (3500-4000rpm) jonnekin 25 ja 30 litran väliin tunnissa. Kaasu pohjassa sitten tavaraa varmasti palaa helposti 60-70 litraa, koska kyseessä on vanhan tekniikan 2t kone. Kulutus- ja nopeusarvioni perustuu vanhaan Kipparin Yamaha 115 V4 testiin.
Sehän lienee kaikille selvää, ettei 5.7 litran kasi venekäytössä pääse noihin lukemiin, eli kulutus laskee varmasti varsinkin kun vene tulee olemaan vielä arviolta 500kg kevyempi.

Haen tänään valmistajalta moottorikaivon tuohon ja jos kelit ja aika antavat myöden, niin sahailen perää viikonloppuna. Saapa nähdä mitä tuosta tulee...

JE

Tuli varmaan pari kolme kertaa tarkastettua nuo mitat ennen sahausta.. 
Vois pikkasen harmittaa jos olis perälauta vaikka vaan sen 10cm liian "lyhyt"

Kojelaudan rakentelua ja suunnittelua....


Kertokaapa saako perämoottoriin sopimaan perävetolaitteelle tarkoitetun hydrauliohjauksen ja onko jollakulla kokemusta tuollaisen käytöstä ulkotuupparissa?
Perämoottorille tarkoitetuthan tulevan kiinni moottoriin ja "kulkevat mukana" kun sisäperän sylinteri tulee vanhaan tyyliin toisesta päästä nivelellä kiinni perälautaan ja varsi kuulalla kiinni ohjausvarteen. Eli periaate olisi saman tyylinen kuin kaapeliohjauksella.

Sanoisin, että järeyspuoli on toisinpäin kun katselee noita pumppujen ja sylinterien kokoja. Tuohon ilman tehostinta olleeseen 280 vetariin (jossa oli siis 220Hv V8), hydrauliohjaus näyttäisi olevan vielä reilusti järempi kuin 300Hv perämoottorille tarkoitettu, mikäli nyt nuo pumpun ja sylinterin tilavuudet nyt yleensä mitään kertovat.
Epäilisimpä, että voimaa tuossa voi olla jopa liikaa, jolloin ohjaus voi ollla turhan tunnoton.

Lähinnä itseäni askarruttaa, että riittääkö liike nivelissä koneen kippausta varten ja toisaalta onko sylinterissä liikettä liian vähän tai jopa selvästi liikaa.

Kiskoiksi tuli alumiiniprofiilit, joihin sopivat suoraan Helaformin laakeroidut liukuovirenkaat sisään. Ovi tuli kiinni noihin heloihin ja kiskot kiinnityksineen jäivät piiloon kattolipan alle. Ovesta puuttuu vielä vetimet, jotka ovat mietinnässä että rosteria vaiko tiikkiä.

Hydraflexin LD35 ohjauspumppu, Jampin kake ja mittareita paikallaan. Kojelauta alkaa olla muutaman reiän tapitusta ja lakkausta vailla valmis.

Vieläköhän sitä ehtisi koeajolle ennen talvea...

Hyvältä näyttää. Tee ny valmiiks,tässä on ajokelejä marraskuulle,voit talven aikana korjata koeajoilla mahdolliset ilmenneet ongelmat. Onko käynyt mielessä puinen ruori,sopis kivasti tuohon hyttiin?

Veneliikkeistä ja mm.maritimista löytyy kiilaurakiinnitykseen ainakin sitä suht tummaa lakattua ruoria jossa 6 teräksistä pinnaa ja teräs/puu-keskiö. Siihen vielä urakkanuppi niin on mukava veivata tiukassa paikassa.

Tässä vähän sen tyylinen, maritimilta löytyy sellainen jossa nuo pinnat (joita on muuten viisi, ei kuusi) on terästä, keskiö ja kehä on kuten tässäkin, mahonkia.

Tarviipa muistaa napata pari kuvaa tuosta.

Koneen asennuksen teki paikallinen venekorjaaja ja korkeus on perinteisesti liikkeen jäljiltä ehkä lievästi alhaalla. Kavitaatiolevy muistaakseni pari senttia pohjan alapuolella. Kone näyttää kuvissa olevan kovasti alhaalla, koska moottorikaivo on todella kookas varsinkin korkeudeltaan. Lisäksi tuo V4 on melko leveä suhteessa korkeuteen, joka vahvistaa vaikutelmaa.

Käytössä on ylimmät kiinnitysreiät, joten varaa on tarvittaessa nostaa moottoria kohtuu mukavasti. Koeajo jäi kevääseen, joten saapa nähdä...

Onko tämä projekti edennyt?
Olen odotellut vimmatusti käyttökokemuksia, koska tuo kirri olisi yksi varteenotettava vaihtoehto ylikulkuveneeksi.