Linkin kartalla meri on nimetty Viitamereksi. Oliskohan siinä kiroitusvihe ja pitäisikin olla Viittameri

keskipulpetti rajaa vaihtoehtoja mukavasti..
Jonkun verran tuli tässä just seurattua käytettyjen pulpettiveneiden markkinoita ja suurin osa nelimetrisistä on sivupulpetilla, niitä toki hyvin tarjolla, Suvit ja pikku Yamarinit jne.
Pykälää isommissa sitten keskipulpetilla esim. Rönnqvist ja isommat yamariinit.. nämä yleensä myös sadevesityhjeneviä! Tuo oli itsellä yhtenä kriteerinä kun vene tuli laituriin.

No, sivupulpetillinen vene tahtoo aina vähän olla kallellaan sille puolelle missä pulpetti on kun kuski istuu siinä pulpetin takana. Näin yksin ajellessa. Kaksin kun laittaa matkustajan toiselle puolelle, niin suorassa mennään.

Käytännössä yksin ajellessa sivupulpetillisella , kuski istuu käytännössä pulpetin vasemmassa reunassa lähellä veneen keskiosaa. Näin ainakin itse teen Beaverissa. Homma toimii ihan hyvin, mutta se pulperin reuna on kaikista tuulisin paikka ajoviiman suhteen kun tuulilasi mukavasti ohjaa ilman suoraan kuskin silmille.
Jos veneessä ei ole tuulilasia, ei tätä ominaisuutta ole.

Toisaalta mitä kovempaa ajaa, sitä vähemmän kuljettajan paino painaa venettä kallelleen. Täysillä ajettaessa ei vaikuta juuri havaittavasti. Hommaa voi korjata kuormaamalla kaikki painava tavara veneen toiseen reunaan. Merkittävin painolasti jonka paikkaa on helppo muunnella varmaan irtopolttoainesäiliö. Myös leveä perä ja loiva v kantaa hyvin. Siis veneen perä eikä kuskin.
Yksi paha kallistelija taitaa olla Yamarinin 405. Ainakin oma raato sai tuon purkin aika kallelleen laiturimanöövereissä. Liukunopeuksilla ei ollut ongelmia.

Keskipulpetissa on se ominaisuus että vähänkin rotevampi ei tahdo oikein sujuvasti päästä sieltä pulpetin takaa kulkemaan ainakaan kumisaappaat jalassa, kun puhutaan veneistä jotka ovat alle viisi metriä pitkiä. Puhutaan siis täysikasvuisista miehistä. Tähän lienee voi käyttää kriteerinä samaa kuin amerikkalaisissa westerneissä aikanaan.
Sankariksi elokuvaan ei kannattanut pyrkiä ellei ollut pituutta vähintään kuusi jalkaa ja kolme tuumaa.
Yksi esimerkki tästä ahtaudesta on Yamarinin 435 Big Fish, joka muuten on ihan hyvä vene. Pieneen kokoon ei voi mahduttaa isoja tiloja.

Rönnqvist 16R on mielestäni aika toimiva keskipulpettivene. Siinäkin on pulpeti muistaakseni ihan keskellä. Tuo ns. keskipulpetti voisi mun mielestäni olla pienemmissä veneissä vaikka kymmenkunta senttiä sivussa keskeltä. Silloin mahtuisi paremmin kulkemaan pulpetin ohi väljemmältä puolelta eikä olisi kuitenkaan noita sivupulpetin ominaisuuksia. Oliskohan se sitten sivukeskipulpettivene?

Tuolla ylempänä Squirrel mainitsi tsekkailleensa Silverin Hawkia Vääksyn miehen venehallilla. Itsekin olin sitä suunnittelemassa ja perheen hallitus olikin sitä mieltä että se olisi sopivan kokoinen vesillä. Siis riittävän kokoinen meidän käyttöön. Tai sitten jonkun muun merkkinen tuosta kokoluokasta.
tse valitsin kuitenkin sitten lopulta pienemmän Beaverin. Yleensä kyllä mielipiteet hankinnoissa menee tosin päin. Eli hallitus yrittää jarrutella. Syynä valintaani oli se että veneen pitää kulkea kivutta hlöauton perässä ilman että vetäminen aiheuttaa ylimääräisiä  kytkin- ja iskariremontteja. On tuohon Beaveriin kaksi ihmistä mahtunut.

Nyt on auton koukussa kiinni kuutisen sataa kiloa ja paketti nousee kivutta rampilta. Säilytän venettä talon päädyssä suht. kapealla sora-alueella, joten plussaa on myös se että tuollaisen paketin vielä hinaa käsipelissä ihan talon seinällä oleviiin tikkaisiin kiinni. Ne viimeiset sentit että mahtuu veneen ohi kulkemaan takapihalle on tärkeitä.
 Iso vene on isolla vedellä aina parempi, mutta mitä helpompi sitä on kuljettaa, sitä usemmin tulee käytyä vesillä.
Jos asuisin lähellä rantaa / oma ranta, vene olisi kyllä isompi. Tai voisi olla. Eihän sitä välttämättä sellaista tiedä mikä on vain jos....

Honda on vanhahtava ja nuhainen, Suiza modernein, Pirkka siltä väliltä. Silveriin vaan pääasiassa tarjotaan Merccua, joka ei sekään ole ainakaan huono vaihtoehto. Itsehän en nelaria valitsisi nykyisin kuin alle 50hv luokassa, 2t dfi-koneet osuu paremmin mun nykyiseen mieltymykseen. Neljä edellistä nelareita ja nyt 2t-dfi(eTec).

Evinrudella on eTec, Mercuryllä on optimax, Selvalla Shark-sarja ja Tohatsulla TLDI-mallit. Kyseessä on kaksitahtinen kone jossa polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan. Ei savuta, käy nätisti ja on taloudellinen. Johnson merkillä on viime vuosina markkinoitu Suzukin 4t koneita, tämän hetkisestä tilanteesta en ole varma. 2t DFI(direct fuel injection) koneella saavutetaan hyvä taloudellisuus/suorituskyky ja ei ole öljynvaihtoja eli vähäisempi huollontarve. Alkutaipaleella dfi-koneissa on ollut jonkin verran murheita, jonka takia monet niitä karsastaa, mutta lastentaudit alkaa olla taakse jäänyttä aikaa. Itse tosiaan vaihdoin 4t Jammun eTeciin ja kyllä tuo on käyttöominaisuuksiltaan parempi kone tuo EvillRude kuin mitä Pirkka oli. Ero ei tosin ole dramaattinen, mutta eTec:issä on parempi suorituskyky, taloudellisuus ja vähäisempi huollontarve. Olihan EvillRude Kipparin kestotestikoneissakin aivan suvereeni ykkönen, jos moiselle antaa painoarvoa.

Tuo eTec on ainakin liukunopeuksilla selkeästi F50-Pirkkaa hiljaisempi, tyhjäkäynnillä äänitaso on voimakkaampi, mutta varsin matala. Jos mä olisin ostamassa uutta Haukkaa, niin siitä todennäköisesti saisi parhaan tarjouksen Mercuryn Optimaxilla ja 75 tai 90hv Optarilla sen ottaisin. Optarissa on vielä se kiva, et jos tuntuuu et tarttis lisälöylyä, niin tuon 75:n tai 90:n saa softapäivityksellä(ei itsetehtävä, muttei mahdottoman hintainen) 115hv malliksi.

Lasikuituveneitä on tässä ketjussa jo ehdotettu? Terhi taas on muovivene, vaahtoa välipohjassa.

Kattelin noita amt:n veneitä, onko ne päteviä? Näytti olevan jokaisessa koko luokassa myös keskipulpettimallikin.

Nyt kun se mun ihailemani Hawk-versio myytiin ja uusia eivät myy kuin Mercuryllä, ellei itse maksa vaihtotyötä. Vääksyn mies sanoi, että kaapeleiden veto toista moottoria varten kestää 5h, joka mielestäni on aika paljon, onkohan lukemassa jotain ylimääräistä, ettei asiakas vaihdattaisi moottoria? Toisaalta Konevene Suni Lahdessa sanoi, ettei ole mikään ongelma.

On muuten palveluasenteessa liikkeiden välillä eroa. Vääksyn mies oli tosi ystävällinen ja palvelualtis, samaten oli Lahden Konevene Sunillakin. Sen sijaan Vääksyssä SK-Center, joka myy AMT:n veneitä, Hondan ja Suzukin perämoottoreita, niin olen siellä liikkeessä 3. kertaa käynyt ja kertaakaan myyjä ei ole tullut neuvomaan jne. Itse asiassa en ole edes nähnyt kertaakaan myyjää, sen vuoksi en aio mitään ostaakkaan SK-Centeristä.

Vääksyn miehen (Vääksyn Konepiste Oy) palvelusta tykkään, kun siellä voi esim. huoltoja varten ajaa veneen rantaan ja ne noutaa, huoltaa ja sitten palauttavat sen veneen. Mutta kun Silverit on poissa laskuista, pitäisi ottaa Yamarin sitten.

Lahden Konevenesuni ehdotti Buster X:ää, joka on Foxin ja Hawkin välissä, tosin sisätilat kuulemma isommat kuin Hawkissa. Buster ollut niin viisas, että tarjoaa kolmea eri versiota tehdasasennettuna; Yamaha, Honda ja Suzuki ja kaikenpäälle saa blankonakin. Kumpikos olisi valinta Busterin vai Silverin välillä? Eikös uudessa Busterissa oo lujitemuovinen sisusta?

Yksi vaihtoehtohan olisi tietysti tuo Yamarin, siellä 56cc/sc mallisto. Mutta kun kaikki ovat puhuneet (=Busterin omistajat), kuin huoleton merialuumini on jne. kestää pienet kolhut jne. jne. niin on sitten pieniä epäilyksiä, kestäneekö lujitemuovinen vene. Tietysti jos karille täräyttää kunnolla, niin korjaukseenha vene menee, vaik olisikin alumiininen. Mutta toistaalta joskus sitä haluisi rantautua saariinkin ja silloin voi kolahdella tai vähintään rannassa ottaa keula pohjaan, toisaalta eihän sitä rantautumista koskaan suoriteta kaasu pohjassa. 

Eihän se aluvene mitään kiville ajoa kestä. Eikä kyllä kukaan valmistaja sitä ole väittänytkään. Jostain syystä vain sellainen mielipide tuntuu keskustelupalstoilla olevan.  Niin puolesta kuin vastaankin. Näyttää olevan ikuinen väittelyn aihe..

Huoletonhan alumiini on pikkunaarmuille joita helposti tulee trailerihommissa ja rantautumisissa. Voi vetää veneen keulan kivisenkin rantaan jollei merenkäyntiä (järven-?) ole.
Pienet naarmut ei tarvitse korjaustoimenpiteitä kuten lujitemuovinen pitääkseen kosteuden poissa kuiturakenteista.
Kyllä mä kuitenkin yleensä ankkurikiinnityksellä rantaan menen vaikka veneen pohja on alumiinia.
Audeissa käytetään alumiinia autopuolella eikä niidenkään käyttöohjekirjoissa suositella kolhimista ja kolarointia.....

Lujitemuovi kestää kyllä ihan hyvin kun vene on varustettu köliraudalla. Tuo mainitsemasi Yamarin on hyvä vene mutta niiden köliraudat näyttää olevan liian kapeita.
Se ei suojaa kunnolla köliä tai pohjan keskiosaa. Voisivat katsoa mallia Rönkyltä joissa on tarpeeksi leveä ja tukeva kölirauta.
Tuollainen tietysti ei oikein kuulu hienosti viimesteltyyn Yamariiniiin. Toki se leveä ja paksu rauta varmaan vähän jarruttaakin siellä pohjassa, vaikkei varmaan kuin solmun kaksi huippunopeudesta.

Busteri on toinen vene Silverin lisäksi joka aina saa haukkuja palstoilla. Ihan ok vene se on. Itse en valinnut Busteria kun sen sisäpuoli ei vastannut sitä mitä olin hakemassa. X ja M -mallit oli tutkittavana ja kyllä ne mun mielestä on vähän synkkiä paatteja. Mutta tietysti minun mielestäni ja minun käyttööni. Toiselle ne on mainoita uisteluveneitä tarkoituksenmukaisine sisäpuolineen ja varusteineen.
M oli mulle se lähin vaihtoehto ja homma kariutui lopullisesti kun Busterin säilytystilat ei ole kuivia.

Ainahan niistä veneistä joku on toista vahvempi. Master taitaa olla jo aika tukevasti tehty. Jostain syystä se ei ollut minulle (eikä tule olemaan) minkäänlainen vaihtoehto.

Tuohon kauppiaan kommenttiin venemoottorin merkin toiseen vaihtamisesta olen kyllä samaa mieltä. Jos siihen on tehtaalla laitettu merkin A palikat niin kyllä siinä monta tuntia menee kun ne otetaan pois ja laitetaan uudet. Eikä ole mitään mukavaa hommaa niiden pujottelu ja vetäminen kuorien välissä.  Tehdasasennuksena kaapelit ja johtimet laitetaan veneeseen kun sisäkuori ei ole vielä paikallaan ja homma hoituu parissa minuutissa.

Itseäni ärsyttää Bustereissa ja Silverissä nuo yhdistetyt punainen/vihreä valot. En tiedä kokemuksesta, mutta teoriasssa ajateltuna värieroa ei näe kovin kauas. Monessa muussakin valot näyttää vain eteenpäin. (esim. AMT ja Yamarin), mutta niissä selkeästi valot on eri. Sen vuoksi valojen pitäisi näkyä myös taakse, kun merenkäynnissähän niistä valoista heti näkee, kumpaan suuntaan vene on menossa; tulossa vai menossa.

Tota noin...

Valojen näkyvyyssektorit on säädöksissä määrätty, eikä värivalojen pidä näkyä taakse. Taaksepäin näytetään yhtä valkoista valoa. Värivalojen pitää näkyä keulasta lähtien 135 asteen kulmassa, vihreä kulkusuunnassa oikealle ja punainen vasemmalle. Lisäksi eteenpäin näytetään valkoista valoa noiden värivalojen yläpuolella. Pienillä ja hitailla veneillä on helpotuksia tuosta perussäännöstä.

Käytännössä Suomen kesässä valoja ei juurikaan tarvitse käyttää. Aurinko laskee niin myöhään, että ainakin minä olen yleensä silloin jo tajuttomana paitsi kuhan uistelussa, joka tapahtuu juuri auringonlaskun aikoihin. En siis valoista paljonkaan huolehtisi.

Vihreä vasemmalla, punainen oikealla niin vene on tulossa kohti, jos vastakkain, niin menossa poispäin.

Kyllä ennen näki paljolti veneitä, jossa värilliset valot näkyy eteen ja taakse.

Joo, Silverin valot on nostettu ostettaessa takahotlariin ja siellä ne taitavat olla kertaakaan käyttämättä. Mutta kuten sanottu, ei noihin hirveästi ajatusta ole käytetty.
Vi/Pu keulavalokin tuikattu keulaan knaappien viereen häiritsemään köysien kanssa pelaamista. Onneksi on pikaliittimellä koko homma että voi käyttää jos tulee tarvetta. Muulloin pois.
Tärkeintä tietysti se että toimivat silloin kun joutuu veneilemään auringon laskun ja nousun välissä - eli ovat silloin toimintakunnossa.

Valkoinen valo takana on aina tiellä pressun kanssa. Tämä jälkimmäinen nyt tietysti koskee kaikkia avoveneitä, niiden rakenne kun on sellainen ettei sitä valoa voi mihinkään kiinteästi oikein järkisyillä laittaa.

Voi olla että lähitulevaisuudessa joku tekee hyvin veneiden alkperäisiin kaiteiden rakenteisiin mukavasti integroituvia ledivaloja jotka korvaavat nämä kömpelöt hehkulamppuvalot. Siihen asti pärjäillään näillä.

Näinhän se on, mutta voihan se olla myöskin polttimot palanut.